Sergei Iljukov: jalokaasut eivät ole dopingia

Tässä yksi näkökulma käynnissäolevaan keskusteluun ksenonkaasun käytöstä urheilusuorituksen parantamiseksi.

Urheilulääkäri Sergei Iljukovin mukaan jalokaasujen käyttö urheilussa ei ole dopingia vaan venäläistä know-how'ta.

Lähde: sportbox.ru <http://news.sportbox.ru/Vidy_sporta/Events/Sochi2014/All/spbnews_NI438507_Sergey-Ilyukov-Inertnie-gazi-v-sporte-eto-ne-dopin>

25.2.2014 klo 22.14

Saksalaisen TV-kanava WDR:n julkaiseman tiedon mukaan monet venäläiset urheilijat ovat saattaneet käyttää Sotšin olympiakisoissa ksenonkaasun hengittämistä eräänlaisena "happicocktailina" suorituskykynsä parantamiseen. WADAn puheenjohtaja Craig Reedie on jo ilmoittanut, että ksenonin hengittämisen hyväksyttävyyttä käsitellään lähiaikoina. Kuopion yliopistossa työskentelevä urheilulääkäri Sergei Iljukov selvitti sportbox.ru:n haastattelussa, että jalokaasujen käytöllä urheilussa ei ole mitään tekemistä EPOn tai dopingin kanssa.

Mistä on kyse?

Mielenkiintoista kyllä, keskustelu ksenonista – tai oikeastaan jalokaasujen käytöstä urheilussa – on vasta nyt noussut esiin kansainvälisellä tasolla. Jalokaasuseoksilla, mukaan lukien helium, on hapen kanssa todellakin urheilun kannalta otollisia mahdollisuuksia. Venäjällä tämän alan teknologia on hyvin kehittynyttä ja sen tuotanto on ammattimaisella tasolla.

Jalokaasuseokset tulivat urheiluun 1990-luvulla Neuvostoliiton tutkimuskeskusten kautta. Tavoitteena oli ennen kaikkea tehokkuuden parantaminen, lisäksi oli kansallisia lääketieteellisiä tavoitteita. Tähän aiheeseen suhtaudutaan urheilupiireissä edelleen varauksella, kuten urheilulääketieteeseen ylipäätään, sillä sitä ovat harjoittaneet kaiken maailman puoskarit. Sen vuoksi nämä kaasut herättävät monenlaisia mielikuvia. Kaikesta huolimatta lukuisat urheiluseurat, esimerkiksi KHL-seurat, käyttävät jalokaasuja urheilijoiden palautumisen nopeuttamiseksi.

Jalokaasut eivät vaikuta EPO-hormonin tuotantoon 

Eilen saksalainen TV-kanava WDR nosti tämän aiheen viimein kansainväliseen tietoisuuteen. Kanavalla esitetyssä ohjelmassa jalokaasujen käyttö yhdistettiin kasvaneeseen EPO-hormonin määrään, mikä ei ihan vastaa todellisuutta. Asiaa ei ole tutkittu urheilijoilla. Alkuperäisten venäläisten/neuvostoliittolaisten tutkimusten ja käsitysten mukaan kaasuseosten käytön seurauksena urheilijoiden palautuminen nopeutuu.

Tieteellisin termein puhuen voi sanoa, että hapella kyllästetyt seokset edistävät korkean intensiteetin pitkäkestoisen fyysisen rasituksen seurauksena syntyvän niin sanotun happivelan kompensointia. Sen lisäksi ksenonilla ja heliumilla on pienissä määrin annosteltuina sedatiivisia, rauhoittavia ja rentouttavia vaikutuksia. Ne voivat parantaa unen laatua.

Tällaisten potentiaalisten vaikutusten ansiosta seosten käyttö voi olla järkevää erittäin raskaiden harjoittelujaksojen aikana, esimerkiksi leireillä. Tehokkaampi palautuminen voi auttaa urheilijaa tekemään suuremman määrän kovia harjoituksia. Saksalaiset lääkärit eivät ole tainneet tutustua aiheeseen riittävän hyvin, sillä he viittaavat vain hiiritutkimuksiin.

Väitteet EPOn osallisuudesta kaasujen käyttöön ovat kyseenalaisia siitä yksinkertaisesta syystä, että asia olisi havaittu urheilijoiden biopassissa ja se olisi jo aikaa sitten aiheuttanut toimenpiteitä.

Mistä nämä syytökset kumpuavat?

Saksalaisten lääkäreiden erilaiset mielipiteet johtuvat ehkä pääosin siitä, etteivät he pysty lukemaan venäjänkielisiä julkaisuja. Venäläinen tiede elää edelleen tietyssä mielessä rautaesiripun takana. Venäjällä on tapana julkaista vain venäjän kielellä, mikä laskee venäläisten tutkijoiden arvostusta kansainvälisissä piireissä.

Neuvostoliittolaisen sulkeutuneisuuden mentaliteetin jäänteet liittyvät selvästi siihen, että liikuntatiede on Venäjällä henkitoreissaan. Tai, paremmin sanottuna, se pysyy hengissä vain Neuvostoliiton aikana kannuksensa hankkineiden asiantuntijoiden ansiosta. Tieteellisten laboratorioiden henkilökunta jakautuu kahteen kategoriaan: yli 70-vuotiaisiin ja alle 30-vuotiaisiin. Ei ole keski-ikäisiä tutkijoita, joilla olisi sekä runsaasti kokemusta että energiaa siirtyä kansainväliselle tasolle.

Voitaisiinko tämä menetelmä kieltää?

On kaksi vaihtoehtoa: joko kaasuseokset kielletään tai ne sallitaan, kuten esimerkiksi kreatiini, jolla on urheilusuoritusta parantavia vaikutuksia. Kieltäminen tulee kyseeseen siinä tapauksessa, että pystytään luotettavasti todistamaan tai uskottavasti perustelemaan, että kaasut voivat olla terveydelle haitallisia.

Siinä muodossa kuin näitä kaasuja käytetään urheilussa, niillä ei ole lääketieteellistä käyttöä. WADAn lista urheilussa kielletyistä aineista alkaa maininnalla, että kiellettyihin aineisiin kuuluvat kaikki farmakologiset valmisteet, joilla ei ole lääketieteellistä tarkoitusta (esim. ns. muuntohuumeet).

Tällä hetkellä kaasut eivät sellaisenaan ole kiellettyjä. Puhtaan hapen käyttäminen seoksen lisäaineena mainitaan WADAn listalla sivun 7 toisessa kappaleessa, jossa se erikseen sallitaan. Olen taipuvainen pitämään tätä menetelmää venäläisenä know-how'na, mutta sen kohtalo päätetään tietysti pelisäännöt määrittelevien asiantuntijoiden välisessä keskustelussa. Toivon, että Venäjä on asianmukaisesti edustettuna tässä keskustelussa.

Mellakat Krimin parlamentin edustalla jatkuvat

Poliisin arvion mukaan Krimin parlamentin luona on ainakin kolme tuhatta Krimin tataaria, selvästi enemmän kuin Ukrainan uutta valtaa vastustavassa mielenosoituksessa on väkeä. Köysien toisella puolella seisoo Krimin sisäministeriön joukkoja, lähinnä keski-ikäisiä miehiä ilman suojuksia ja kypäriä.

Lähde: RIA Novosti <http://ria.ru/world/20140226/997119174.html>

26.2.2014 klo 14.41

Simferopol, 26.2.2014 — RIA Novosti. Krimin korkeimman neuvoston edustan mellakat yltyivät. Paikalle on saapunut sekä paikallisia asukkaita, jotka vaativat paikallishallintoa olemaan tunnustamatta Kiovan uusia vallanpitäjiä että Krimin tataareja, jotka toivottavat vallanvaihdon tervetulleeksi, kertoo RIA Novostin kirjeenvaihtaja.

Kiovassa vallan suurten mellakoiden jälkeen saaneen hallinnon vastustajat etenivät ja pakottivat osan Krimin tataareista ulos parlamentin pihalta. Tapahtuman osanottajien lukumäärä kasvaa koko ajan uusien ihmisten saapuessa rakennuksen luo. Naisia ei paikalla käytännössä ole lainkaan. Miliisit yrittävät kaikin voimin kontrolloida tilannetta parlamenttitalon luona, mutta eivät pysty juurikaan hillitsemään tappeluita. Veri vuotaa monen kasvoilla.

Paikalla on myös Krimin paikallisen sisäministeriön edustajia ilman suojuksia ja kypäriä. Miliisin erikoisjoukkoja tai Ukrainan sisäministeriön joukkoja tapahtumapaikalla ei ole.

Eilisiltana Krimin asukkaat aloittivat korkeimman neuvoston luona mielenosoituksen, joka vaatii kansanedustajia olemaan tunnustamatta maan uutta johtoa. Mielenosoituksen osanottajat vaativat myös Krimin vuoden 1992 perustuslain palauttamista voimaan. Sen mukaan tasavallalla on oma presidenttinsä ja riippumaton ulkopolitiikkansa. Lisäksi paikallaolijat vaativat kansanäänestystä, jossa asukkaat saisivat valita alueen tulevaisuuden suunnan: nykyiseen tapaan Ukrainan valtion autonomisena tasavaltana, itsenäisenä valtiona vai osana Venäjää.

Miten Krim eroaa Ukrainan muista alueista

Lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen Krimistä tuli osa Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa. Krimin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin vuoden 1921 lokakuussa. Autonomia lakkautettiin vuonna 1945. Vuonna 1954 Krim siirrettiin Venäjän sosialistiselta federatiiviselta neuvostotasavallalta Ukrainan sosialistiselle neuvostotasavallalle. 20.1.1992 pidetyn kansanäänestyksen perusteella Krimin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta siirtyi itsenäisen Ukrainan alaiseksi. Vuoden 1992 perustuslain tullessa voimaan siitä tuli Krimin tasavalta, myöhemmin Krimin autonominen tasavalta. Tällä hetkellä Krimin autonomisessa tasavallassa on voimassa vuoden 1998 perustuslaki. Tasavallan pääkaupunki on Simferopol.

Miten Ukrainan valta vaihtui

Ukrainan vallanvaihto tapahtui viime viikonloppuna. Parlamentti riisui presidentti Viktor Janukovitšin vallasta, muutti perustuslakia, nimitti puhemies Oleksandr Turtšinovin väliaikaiseksi presidentiksi ja määräsi presidentinvaalit toukokuun 25. päivälle. Tällä viikolla parlamentti on nimittämässä uutta hallitusta. Janukovitš ilmoitti olevansa laillisesti valittu valtionpäämies ja että maassa on meneillään vallankaappaus. Moskovan mielestä parlamentin päätösten legitimiteetti on kyseenalainen.

26. helmikuuta Ukrainan parlamentti nimitti väliaikaiseksi sisäministeriksi Arsen Avakovin, joka lakkautti Ukrainan sisäministeriön erikoisjoukot, Berkutin. Sevastopolin uusi pormestari on jo ilmoittanut, että Sevastopolin Berkut-joukkoja ei lakkauteta.

Ukraina kuilun partaalla

Ketä hyödyttäisi maan jakaminen?

Lähde: gazeta.ru, <http://www.gazeta.ru/comments/2014/01/24_e_5864921.shtml>

24.1.2014, 17:35

Artikkeli on jo kuukauden vanha, mutta tarjoaa silti hyvää taustatietoa Ukrainan tilanteesta.

Ukrainan tapahtumat ovat herättäneet keskustelua maan tulevaisuudesta. Venäjän, EU:n ja USA:n geopoliittisten intressien vangiksi jäänyt maa on vaarassa kadota maailman poliittiselta kartalta johtuen osaltaan myös omien johtajiensa kyvyttömyydestä johdonmukaiseen politiikkaan.

Nykyisten rajojensa Ukraina on aina ollut epästabiili: eri aikoina sen eri osat ovat kuuluneet Liettuan suuriruhtinaskuntaan, Itävallan imperiumiin, Itävalta-Unkariin, Venäjän sekä Osmanien valtakuntiin. Ukrainan neuvostohistoria alkoi 20.12.1922, jolloin Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta perusti yhdessä Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan, Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan ja Transkaukasian sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan kanssa Neuvostoliiton. Kun Yhdistyneet kansakunnat perustettiin lokakuussa 1945, Ukraina sai Valko-Venäjän ohella oman, muodollisesti Neuvostoliitosta riippumattoman paikan YK:n yleiskokouksessa. Vuonna 1954 NKP:n silloinen pääsihteeri Nikita Hruštšov luovutti Krimin Venäjän sosialistiselta neuvostotasavallalta Ukrainan sosialistiselle neuvostotasavallalle, mitä monet kansallismieliset venäläiset eivät hänelle vieläkään ole voineet anteeksi antaa.

Kolme päivää elokuun 1991 Mihail Gorbatšovin vastaisen vallankaappausyrityksen jälkeen alkoi Neuvostoliiton jälkeisen Ukrainan historia. Parlamentti julisti maan itsenäiseksi, mikä vahvistettiin saman vuoden joulukuussa kansanäänestyksessä.

Nämä historiatiedot ovat välttämättömiä Ukrainan valtion sisäisen hajanaisuuden ymmärtämiseksi. Maan kohtalo on toistuvasti kääntynyt jyrkästi uusille raiteille. Sen alueeseen tällä hetkellä kuuluvia alueita on kuulunut muihin valtioihin eikä Ukrainan asema itsenäisenä valtiona ole koskaan ollut kovin vahva. 

Ukrainan aluetta ei tällä hetkellä tuntuisi uhkaavan kukaan. Kukaan ei ole tekemässä sille aluevaatimuksia eikä vielä yksikään Ukrainan alueista ole ilmoittanut aikeista irtautua valtiosta Kiovan mielenosoitusten tai valtion johdon EU-integraation keskeyttämisen johdosta. Krimin autonomisen tasavallan korkeimman neuvoston puhemies Vladimir Konstantinov on tosin kehottanut Etelä- ja Itä-Ukrainaa vastustamaan Maidania.

Lisäksi kaikissa vaaleissa on nähty alueellinen jako: Länsi-Ukrainassa äänestetään aina eri lailla kuin idässä ja etelässä. Pääkaupunki Kiova puolestaan äänestää suurin piirtein koko maan keskiarvon mukaan. Jos Länsi-Ukrainassa asuisi enemmän ihmisiä kuin idässä ja etelässä, ei Janukovitšilla eikä kellään muullakaan Donetskin alueelta ikinä olisi mahdollisuuksia presidentiksi. Eri alueiden väestösuhteiden vuoksi kenestäkään länsiukrainalaisesta ei voi tulla presidenttiä.

Venäjällä tiedetään, mitä valtion hajoaminen tarkoittaa. Euroopan lähihistoriassakin on nähty kaksi esimerkkiä maan hajoamisesta: Tšekkoslovakian samettivallankumous ja Jugoslavian verinen hajoaminen osiin.

Ukrainan hajoaminen tuskin olisi Venäjän etujen mukaista. Joidenkin kansalaisten isänmaalliset tunteet ehkä heräävät mahdollisuudesta Krimin palautukseen. On kuitenkin muistettava, että se on nykyään vahvasti tukien varassa elävä alue ja sen kehittäminen vaatisi merkittäviä investointeja (olkoonkin että teoriassa se helpottaisi Venäjän Mustanmeren laivaston ajanmukaistamista, nykyisellään kun kaikesta sensuuntaisesta pitää neuvotella Kiovan kanssa).

Ukrainan hajoaminen pikemminkin uhkaisi kuin auttaisi Moskovan euraasialaista projektia. On kuitenkin esitetty sellaisia tulkintoja, että saadakseen Ukrainan mukaan tulliliittoonsa Venäjä olisi provosoinut maahan sisäisen kriisin, joka johtaa maan hajoamiseen. Venäjä voisi sitten ottaa itselleen "teollistuneet" osat ja jättää tukien varassa elävän maatalousvaltaisen lännen Euroopalle.

Monien mielestä Ukrainan aseellista selkkausta ei olisi tapahtunut lainkaan, jos Janukovitš olisi suostunut allekirjoittamaan sopimuksen EU:n kanssa.

Minkä hyvänsä uuden liiton pitää kuitenkin rakentua reiluille ja kaikille osallistujille selville periaatteille eikä millekään imperialistiselle "hajota ja hallitse"-mentaliteetille. Mahdollinen kaaos, tai peräti sisällissota, sitä paitsi vähentäisi Moskovan mahdollisuuksia saada taloudellista hyötyä uusien alueiden liittämisestä itseensä (paikallisten oligarkkien kautta), mukaan lukien kulunut ja ajanmukaistamisen tarpeessa oleva Ukrainan kaasuputkiverkosto. Maan itäisten osien liittäminen Venäjään merkitsisi ennen kaikkea uusien isäntien velvollisuutta ottaa taloudellinen vastuu paikallisväestöstä, ei enää vain lainojen ja luottojen kautta vaan suoraan. Näin ollen Venäjä ei voittaisi Ukrainan romahduksesta taloudellisesti eikä poliittisesti, se saisi reuna-alueilleen vain yhden poliittisesti epävakaan ja köyhän alueen lisää.

Kaiken lisäksi Ukrainan hajoaminen olisi muille IVY-maille Georgian sotaakin selvempi syy ottaa etäisyyttä Venäjään. Itsemääräämisoikeudestaan luopumisesta Venäjän hyväksi ei yksikään entinen neuvostotasavalta ole kiinnostunut.

Euroopan unionille Ukrainan hajoaminen olisi vielä kovempi geopoliittinen isku kuin sen viime hetken kieltäytyminen yhteistyösopimuksesta. Se hautaisi lopullisesti vanhan mantereen yritykset säilyttää edes jossain määrin merkittävä rooli maailmanpolitiikassa. Kaiken lisäksi pakolaisvirta Puolaan ja muihin Itä-Euroopan maihin (Puolan lehdistön mukaan maa jo valmistautuu siihen) olisi kova isku Euroopan taloudelle.

Mitä siis tulee taisteluun suurten geopoliittisten tekijöiden tarpeista, ei Venäjän eikä EU:n intresseihin kuulu aiheuttaa Ukrainan hajoamista vetämällä sitä liikaa puolelleen.

Päinvastoin, kyky sovitella Ukrainan osapuolten riitoja ja olla käyttämättä keskellä Eurooppaa sijaitsevaa 45-miljoonaista valtiota pelinappulanaan voisi todistaa järjen voitosta ja poliittisesta vastuusta suurvaltojen toimissa. Puhumattakaan siitä, että taistelu Ukrainasta on pahasti huonontanut Venäjän ja Euroopan unionin suhteita. Mutta yhteinen osallistuminen Janukovitšin hallinnon vastuuttomuuden seurausten hoitamiseen voisi merkittävästi parantaa suhteita.

Säilyäkseen elossa pitää itse Ukrainan kansan synnyttää johtajia, jotka pystyvät toimimaan kansallisten intressien mukaisesti eikä käyttämään valtaansa vain oman vaurautensa välikappaleena ja pitämään valtiota henkilökohtaisena omaisuutenaan. Muussa tapauksessa Ukrainan asema itsenäisenä valtiona painuu takaisin historian hämäriin.

Konstantin Tsybko: Venäjä näyttää ekologian mallia koko maailmalle

11. tammikuuta oli Venäjällä luonnonpuistojen ja kansallispuistojen päivä

Lähde: Jedinaja Rossija, <http://er.ru/news/2014/1/11/rossiya-yavlyaetsya-ekologicheskim-donorom-dlya-vsej-planety-cybko/>

11.1.2014

"Venäjä on ympäristöasioiden esikuva koko maailmalle, sen kokemusta kansallispuistojen suojelussa käytetään ulkomailla", kertoi tammikuun 11. päivänä Jedinaja Rossija -puolueen (Yhdistynyt Venäjä) ympäristöasioiden koordinaattori, Venäjän liittoneuvoston jäsen Konstantin Tsybko, toivottaessaan kansalaisille hyvää luonnonpuistojen ja kansallispuistojen päivää.

"Venäjällä on viime vuosina alettu kiinnittää luonnonpuistoihin ja kansallispuistoihin entistä enemmän huomiota. Alan lainsäädäntö on muuttunut paljon, olemme päättäneet monesta uudesta kansallispuistojen ja luonnonpuistojen suojelua parantavasta säädöksestä, minkä ansiosta niiden merkitys on kasvanut. Erityisesti viime vuonna tehtiin todella paljon päätöksiä ympäristön suojelemiseksi", kansanedustaja jatkaa.

Tsybko kertoi, että Venäjällä on paljon luonnonpuistoja ja ne ovat hyvin suuria. Lisäksi hänen mukaansa Venäjä on ympäristöasioiden esikuva koko maailmalle: "Ulkomailla on alettu kiinnittää huomiota kokemukseemme luonnonpuistojen suojelussa. Mekin olemme valmiit ottamaan oppia ulkomailta."

Jedinaja Rossijan koordinaattori muistuttaa, että luonnon- ja kansallispuistojen historia Venäjällä alkaa jo tsaarien ajoista. "Ensimmäiset luonnonpuistot perustettiin ennen sosialistista vallankumousta. Meillä on siis jo pitkä kokemus tältä alalta", Tsybko päättää.

Venäjällä vietettiin 11.1.2014 luonnonpuistojen ja kansallispuistojen päivää, jota on vietetty vuodesta 1997 alkaen. Päivämäärän valinta ei ole sattuma, sillä 11.1.1916 perustettiin Baikal-järven rannalle Barguzinin luonnonpuisto, joka oli Venäjän ensimmäinen valtiollinen luonnonpuisto.

Sotši 2014: Taru rakentamisen vihreydestä

Vale Sotšin rakennustyömaiden vihreistä standardeista on viime aikoina levinnyt laajalle.

Lähde: Privet Sotši, <http://www.privetsochi.ru/blog/eco-sochi/40721.html>

20.1.2014 | Suren Gasarjan

Tammikuun 13. päivänä [varapääministeri] Dmitri Kozak julisti ylpeänä: “Olympiakisamme ovat kuin kaikki muutkin olympialaiset, rakennustarpeet ovat samanlaiset. Rakennuskohteiden hinta ei ole sen kalliimpi kuin muissakaan maissa, vaikka kaikki on uudenaikaista, on käytetty viimeisintä ja kaikkein kehittyneintä tekniikkaa. Ensimmäistä kertaa Venäjällä on sovellettu myös vihreitä standardeja.”

Vihreistä standardeista puhuminen tuntuu tosin vitsiltä, kun kyse on rakennusprojektista, jonka tuloksena Sotšin kansallispuiston luonnonalueita on tuhoutunut yli tuhannen hehtaarin alueelta. Yrittäkäämme kuitenkin ymmärtää mistä on kyse.

Se, mitä virkamiehet tarkoittavat “vihreillä rakennusstandardeilla”, selkiytyi Venäjän hallituksen kokouksessa tammikuun 16. päivä, kun rakennusministeri Mihail Men selvitti, että olympiakisojen rakennusprojektien yhteydessä sovellettiin kansainvälistä vihreän rakentamisen standardia BREEAM.

Isossa-Britanniassa kehitetty BREEAM on todellakin yksi tunnetuimmista ja eniten käytetyistä menetelmistä arvioida rakennusten ekologisia vaikutuksia. BREEAM määrittelee kestävän suunnittelun ja rakentamisen standardit sekä mahdollistaa eri rakennusten ympäristövaikutusten keskinäisen vertailun. Kaikki Lontoon vuoden 2012 olympiakisojen rakennusprojektit noudattivat BREEAM-standardeja.

Lähempi tarkastelu Sotšin BREEAM-standardien soveltamisen onnistumisesta tuottaa kuitenkin masentavia tuloksia.

Sotšin kisojen järjestelykomitean viimeisimmän vihreää rakentamista koskevan raportin mukaan BREEAM-sertifikaatin on saanut kuusi olympiarakennusta: Adler Arena, Bolshoi-jäähalli, järjestelykomitean toimistorakennus, KOK:n jäsenten käyttämä hotelli, Olympiayliopiston opiskelu- ja hallintotilat sekä Gazpromin laskettelukeskuksen 260 hengen mökkimajapaikat.

Vihreitä standardeja noudatettiin siis alle kahdessa prosentissa 352 olympiarakennuksesta.

Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että monet olympiakohteet sisältävät kymmeniä ja jopa satoja rakennuksia ja tiloja, joille kaikille olisi tarvittu oma sertifikaattinsa. Esimerkiksi ainoa BREEAM-sertifioitu vuoristokohde, pieni 260 hengen mökkikylä, on osa valtavaa Gazpromin laskettelukeskusta, johon kuuluu useita kymmeniä rakennuksia mukaan lukien Lauran hiihto- ja ampumahiihtokeskus, suuria hotelleja ja kolme hallintorakennusta. Siten Sotšin olympiakisojen uudisrakennuksista tuskin yhtä prosenttia useampi on läpäissyt BREEAM-sertifikaatin.

Edes ne kuusi kohdetta, jotka Sotšin järjestelykomitean mukaan on rakennettu vihreiden standardien mukaisesti, eivät sellaisia ole. Mitkään vihreät standardit eivät salli pikaluisteluhalli Adler Arenan puolentoista vuoden ajan jatkunutta laitonta rakentamista.

Tämän todistavat vihreän rakentamisen raportit itse. Järjestelykomitean raportti kesäkuulta 2011 kertoo rehellisesti, että suuren pikaluisteluhallin rakennustyöt aloitettiin vuoden 2009 huhtikuussa, kun taas ympäristöasiantuntijat kävivät suunnitelmat läpi vasta syyskuun lopussa 2010. Tässä vaiheessa rakennustyöt olivat jo niin pitkällä, että jäähallin kattoa oltiin asentamassa paikoilleen.

Kävi ilmi, että puolentoista vuoden ajan “vihreää” pikaluisteluhallia oli rakennettu räikeästi Venäjän ympäristölainsäädännön vastaisesti. Laki vaatii ympäristöasiantuntijoiden osallistumista olympiarakennusprojekteihin.

Adler Arenan rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa 2009, mutta ympäristöasiantuntijat tutustuivat suunnitelmiin vasta syyskuun 2010 lopulla.

Ympäristökatselmoinnista tuli täysi farssi. Vaikka asiantuntijoilla olisi ollutkin huomautettavaa jäähallien rakennussuunnitelmista (kuten epäilemättä olikin), oli jo liian myöhäistä muuttaa suunnitelmien päälinjoja.

Ehkä näiden syiden vuoksi Adler Arenan ja Bolshoi-jäähallin BREEAM-sertifikaatteja ei ole julkistettu emmekä siten voi tietää, miten näitä rakennuksia niissä tarkalleen on arvioitu.

Sen sijaan Olympiayliopiston opiskelutilojen sertifikaatti on julkaistu, ja rakentamisen alla purettiin joitakin historiallisia rakennuksia sekä hakattiin pois satoja puita. Sertifikaatista käy ilmi, että sen edellytyksenä ovat olleet jätteidenlajittelupiste sekä jätteiden kierrätys ja uudelleenkäyttö.

BREEAM-sertifikaatin myöntämisen myötä kävi selväksi, mihin yliopiston rakentajat heittivät jätteet. Paikalliset asukkaat löysivät yhdestä Sotšin lukemattomista laittomista kaatopaikoista Maurice Thorez’n rintakuvan jäännökset. Se oli poistettu yliopiston alta puretusta samannimisestä sanatoriosta.

Vaikka sertifikaatteja yleensä myydään ja markkinoidaan, ei BREEAMin kotisivuilla ole minkäänlaista mainintaa osallistumisesta Sotšin sotkuihin. Ettei vaan brittejä hävettäisi…

Putin: Sotšin olympialaisista tuli hyvä tilaisuus parantaa alueen ympäristön tilaa

Venäjän presidentin mukaan Sotšin alueen ympäristön tila on kohentunut kulkuyhteyksiä parantavien uusien teiden sekä kaatopaikkojen tuhoamisen ansiosta.

Lähde: RIA Novosti <http://ria.ru/sochi2014_around_games/20140204/992997394.html>

4.2.2014 klo 16.13

Sotši, 4.2.2014 — RIA Novosti. Sotšin olympiakisoista tuli hyvä tilaisuus kohentaa alueen ekologista tilaa, sanoi Venäjän presidentti Vladimir Putin lehdistölle vieraillessaan persianleopardien kasvatus- ja kuntoutuskeskuksessa.

Presidentti huomautti, että toista vastaavaa keskusta ei maailmassa ole. ”Olympiakisojen yhteydessä sovimme, että elvytämme persianleopardikantaa”, Putin sanoi ja muistutti, että salametsästys on käytännössä hävittänyt tämän lajin.

”Katsomme, että olympialaisiimme liittyy uhanalaisten lajien elvyttäminen”, Putin lisää ja jatkaa: ”alueen ympäristön tila on muuten parantunut moninkertaisesti”. Hänen mukaansa se johtuu uusien teiden rakentamisen myötä parantuneista kulkuyhteyksistä sekä kaatopaikkojen tuhoamisesta. ”Joillakin mittareilla ekologinen tila on parantunut jopa nelinkertaiseksi. On kysymyksiä, jotka tämän mittaluokan rakennushankkeissa aina nousevat esiin, mutta kaiken kaikkiaan tilanne on parantunut eikä huonontunut”, huomauttaa Putin.

Presidentti kertoi saapuneensa leopardien luo Sotšin uutta monikaistaista pääkatua, Kurortnyj prospektia pitkin. ”Suosittelen käyttämään sitä”, hän sanoi lehdistölle. Putinin mukaan se on hyvin monimutkainen, tunnelista toisensa perään koostuva insinöörityön näyte. Hän huomautti, että toistaiseksi tie on auki vain ajoittain, mutta parin kuukauden kuluttua se on täysin valmis.

Presidentti huomautti, että kaikki viime aikoina Sotšiin rakennetut eritasoliittymät ja valtatiet ovat Venäjän kansan yhteinen ylpeyden aihe, joka tekee vaikutuksen jopa häneen itseensä.

Lehdistö muistutti, että vuonna 2007 Guatemalassa olympiakisojen myöntämisen yhteydessä pitämässä puheessaan Putin lupasi, että kaupungin liikenteessä ei ole kisojen aikaan ruuhkia. ”Lupaus näkyy toteutuneen”, vastasi presidentti.

Uhanalaiset luonnonpuistot

Seitsemän uhanalaista luonnonpuistoa

Luonnonvaraministeriö listasi luonnonpuistot, joiden asema heikkenee

16.01.2014, 13:45 | Anastasia Berseneva

Lähde: gazeta.ru <http://www.gazeta.ru/social/2014/01/16/5851425.shtml>

Venäjän luonnonvaraministeriö lupaa järjestää uudelleen korkeintaan seitsemän luonnonpuistoa. Viime vuoden lopulla säädetty kiistelty laki mahdollistaa luonnonpuistojen muuttamisen kansallispuistoiksi, mikä merkitsee, että niihin voidaan rakentaa laskettelukeskuksia ja muita matkailupalveluita. Ympäristönsuojelijat ja asiantuntijat eivät usko viranomaisten lupauksiin, vaan pelkäävät, että seitsemän luonnonpuistoa ei ministeriölle riitä.

Venäjän varaympäristöministeri Rinat Gizatulin lupaa, että luonnonpuistoja ei aleta joukolla muuttaa kansallispuistoiksi. Hänen ministeriön sivuilla julkaistussa tiedotteessaan todetaan, että ministeriöön on alkanut tulvia kysymyksiä sen jälkeen, kun uudet lait, jotka mahdollistavat kaikkein suojelluimpien luonnonsuojelualueiden aseman heikkenemisen, tulivat voimaan.

Kyselijöitä näyttää kiinnostaneen ennen kaikkea se, moniko luonnonpuisto joutuu uusien sääntöjen kohteeksi. Muuttuminen kansallispuistoksi merkitsee, että paikalle voidaan rakentaa kesämökkejä, laskettelukeskuksia, teitä, putkijohtoja ja hotelleja sekä muita matkailupalveluiksi laskettavia asioita.

Gizatulinin tiedotteen mukaan muutos voisi koskea vain kuutta tai seitsemää Venäjän 102 valtiollisesta luonnonpuistosta, eikä yksikään niistä ole Unescon maailmanperintökohde. Niiden muuttamista kansallispuistoiksi on varaministerin mukaan kaavailtu jo vuosia.

Hän myös korosti, että lain mukaan muutoksia voidaan tehdä vain rajoitettuna aikana, vuoden 2015 loppuun asti.

Lisäksi menettely edellyttää ympäristönsuojelun asiantuntijan katselmointia sekä julkista kuulemista.

Ministeriössä puhutaan vain neljästä luonnonpuistosta: Pohjois-Kaukasian Karatšai-Tšerkessiassa sijaitsevasta Teberdan luonnonpuistosta, kivipylväistään tunnetusta siperialaisesta Krasnojarskin Stolbyn luonnonpuistosta, Kamtšatkan aluepiirin Komentajasaarilla sijaitsevasta samannimisestä luonnonpuistosta sekä Gydanin luonnonpuistosta arktisessa Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa. Viimeksi mainittuun luonnonvaraministeriö viittaa Venäjän Greenpeacelle osoittamassaan kirjeessä, jossa vakuutetaan: ”Venäjän luonnonvaraministeriöllä ei ole minkäänlaisia suunnitelmia laajentaa niiden luonnonpuistojen listaa, jotka voitaisiin muuttaa kansallispuistoiksi.” Kirjeen on allekirjoittanut ympäristönsuojeluhallinnon vt. osastonjohtaja Nikolai Nefedjev.

Asiantuntijat ja ympäristönsuojelijat eivät usko ministeriön lupauksiin. ”Luonnontilaministeriö puhuu vain seitsemän luonnonpuiston muuttamisesta kansallispuistoiksi eikä listaa senkään vertaa.

Miksi siis piti tehdä laki, joka koskee kaikkia luonnonpuistoja? Eikö olisi riittänyt tehdä erillinen lakialoite näitä muutamaa koskien?”, kysyy Moskovan yliopiston maantieteiden laitoksen dosentti, maantieteen lisensiaatti Ljudmila Jemeljanova. 

Hän korostaa, että vaikka virkamiehet vakuuttavat lain säätämisen tapahtuneen laajan keskustelun jälkeen, tosiasiassa se tehtiin kaikessa hiljaisuudessa ilman minkäänlaista keskustelua.

Lakiesitys tuli ensimmäisen kerran duuman käsiteltäväksi jo vuonna 2008, mutta lisäys luonnonpuistojen aseman heikentämisestä tehtiin vasta 12.12.2013. Kansanedustajat tutustuivat esitykseen yhden päivän ajan, minkä jälkeen se vietiin toiseen ja kolmanteen käsittelyyn. Liittoneuvosto hyväksyi lakiesityksen joulukuun 25. päivänä. Lain käsittelyn nopeus löi luonnonpuistojen johtajat ällikällä.

Venäjän Greenpeacen edustajaa Mihail Kreindlinia uusi laki huolestuttaa. ”Laki kyllä rajoittuu kahden vuoden ajalle, mutta mikä estää muuttamasta sitä myöhemmin? Sellainen lisäys voidaan tehdä kaikessa hiljaisuudessa ja ottaa käyttöön vaivihkaa.” Hänen mukaansa vaatimus asiantuntijoiden katselmoinnista ei mainittavasti hidasta prosessia, vaan sekin voidaan viedä läpi parissa kuukaudessa.

Lakien mukaan luonnonpuistoihin on ihmisiltä pääsy kielletty, joskin historiallisista syistä joissakin luonnonpuistoissa on erilaisia palveluja, mukaan lukien matkailupalveluita. Valtiollisten luonnonsuojelualueiden johto on ratkaissut asian nimeämällä käytössä olevat alueet erikoisalueisiksi. Niin on tehty myös Krasnojarskin Stolby-luonnonpuistossa, joka sijaitsee lähellä kaupunkia ja on hyvin suosittu matkailu- ja virkistyskohde. Teberdan luonnonpuiston alueella taas on 1970-luvulla rakennettu Dombain laskettelukeskus. Komentajasaarten ja Gydanin luonnonpuistoissa paikallinen alkuperäisväestö käy marjastamassa ja sienestämässä. ”Kansallispuistoihin on muuten tulossa sisäänpääsymaksu, uuteen lakiin liittyy siitäkin asetus eikä siinä mainita alkuperäiskansoille mitään poikkeuksia”, sanoo Kreindlin.

Ympäristönsuojelijat mainitsevat vielä muutaman luonnonpuiston, jotka voivat olla uhattuina. 

Kyse on Baikal-järven läheisistä alueista, joita johdetaan yhteisestä erikoisyksiköstä. Siellä ovat Barguzinin ja Baikalin-Lenan luonnonpuistot sekä Taka- ja Etu-Baikalin kansallispuistot, kuten myös Kedrovaja Padin luonnonpuisto ja Leopardinmaan kansallispuisto. Sille, että näitä luonnonsuojelualueita johdetaan samasta yksiköstä, on syynsä.

”Odotettavissa on Pohjois-Ossetian ja Kabardino-Balkarian luonnonpuistojen muuttaminen kansallispuistoiksi. Niiden vieressä jo on kansallispuistoja ja luonnonpuistojen alueille on suunnitelmissa rakentaa valtavia laskettelukeskuksia. Eikä olisi ihme jos Altain luonnonpuistostakin halutaan tehdä kansallispuisto. Sellaisesta ei ole vielä ilmoitettu, mutta on käyty keskustelua siitä, pitäisikö Kamtšatkan luonnonpuistot yhdistää, sinnekin kun on alkanut saapua laivamatkailijoita. Sieltä tunnetaan erityisesti Kronotskin luonnonpuisto, jonka alueella on kuuluisa geysirlaakso”, jatkaa Kreindlin.

Asiantuntijoiden mukaan luonnonpuistojen aseman heikentäminen ja matkailuinfrastruktuurin kehittäminen palvelevat ensisijaisesti yrittäjien tarpeita. ”Tähän ryhmään kuuluu tietysti sellaisia, joille luonnonpuistoista on tullut hyödykkeitä”, selittää Ljudmila Jemeljanova, ja jatkaa: ”Niin pitkään kuin luonnonpuistoja ei kohdella kauppatavarana, niiden tarkoitus on suojella ekosysteemiä.

Kuka on kaiken tämän takana? Ihmiset, jotka haluavat tehdä voittoa. Luulen jopa tietäväni joitakin sellaisia.

On surullista, että aiemmin nämä ihmiset olivat ympäristönsuojelijoita. Ja nyt heidän sormensa syyhyävät päästä käsiksi näihin ainutlaatuisiin alueisiin, myydä ne ja luovuttaa tärkeiden henkilöiden metsästys- ja matkailutarkoituksiin. Joidenkin luonnonpuistojen uusi johto jo harkitsee VIP-hotellien rakentamista puistojen maille, asiat jo etenevät sitä kohti. Mutta se olisi katastrofi, sen ei saa antaa tapahtua."

Jemeljanova ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että lakia käytettäisiin useammankin kuin vain muutaman luonnonpuiston muuttamiseen. ”Nämä muutokset vaikuttavat koko järjestelmään. Ehkä jollakulla on mielessään jotkin tietyt puistot, mutta järjen ääni sanoo joka tapauksessa ettei luonnonpuistoja saa päästää yksityisiin käsiin. Ajatelkaa nyt! Tällä hetkellä kaikki luonnonpuistot ja kansallispuistot ovat valtion omaisuutta. Nyt ollaan jo menossa yksityistämisen suuntaan, ja laitoksellemmekin on ehdotettu, että pitäisi kehittää toimintatapoja luonnonpuistojen käyttämiseksi metsästykseen ja kaivostoimintaan, hakea menetelmiä, joilla ne voitaisiin toteuttaa. Toistaiseksi ne ovat vain hiljaisia, vähäeleisiä toiveita. Mutta jo se, että sellaisia puheita ylipäätään on, osoittaa, että jotkut ovat kiinnostuneita näistä alueista.

Jemeljanovan mukaan Venäjällä on tällä hetkellä yli 40 kansallispuistoa ja uusia ollaan jo perustamassa. Niissä yksittäisissä luonnonpuistoissa, joissa jo on matkailupalveluita, tilanne voitaisiin ratkaista kaavoittamalla luonnonpuiston vieressä oleva alue kansallispuistoksi. ”Älkää koskeko luonnonpuistojen maihin, vaan perustakaa viereen kansallispuisto ja suojelkaa luonnonpuiston maat. Mutta kuten uusi laki osoittaa, niin ei nyt olla toimimassa”, selittää Moskovan valtionyliopiston dosentti.