Vale Sotšin rakennustyömaiden vihreistä standardeista on viime aikoina levinnyt laajalle.
Lähde: Privet Sotši, <http://www.privetsochi.ru/blog/eco-sochi/40721.html>
20.1.2014 | Suren Gasarjan
Tammikuun 13. päivänä [varapääministeri] Dmitri Kozak julisti ylpeänä: “Olympiakisamme ovat kuin kaikki muutkin olympialaiset, rakennustarpeet ovat samanlaiset. Rakennuskohteiden hinta ei ole sen kalliimpi kuin muissakaan maissa, vaikka kaikki on uudenaikaista, on käytetty viimeisintä ja kaikkein kehittyneintä tekniikkaa. Ensimmäistä kertaa Venäjällä on sovellettu myös vihreitä standardeja.”
Vihreistä standardeista puhuminen tuntuu tosin vitsiltä, kun kyse on rakennusprojektista, jonka tuloksena Sotšin kansallispuiston luonnonalueita on tuhoutunut yli tuhannen hehtaarin alueelta. Yrittäkäämme kuitenkin ymmärtää mistä on kyse.
Se, mitä virkamiehet tarkoittavat “vihreillä rakennusstandardeilla”, selkiytyi Venäjän hallituksen kokouksessa tammikuun 16. päivä, kun rakennusministeri Mihail Men selvitti, että olympiakisojen rakennusprojektien yhteydessä sovellettiin kansainvälistä vihreän rakentamisen standardia BREEAM.
Isossa-Britanniassa kehitetty BREEAM on todellakin yksi tunnetuimmista ja eniten käytetyistä menetelmistä arvioida rakennusten ekologisia vaikutuksia. BREEAM määrittelee kestävän suunnittelun ja rakentamisen standardit sekä mahdollistaa eri rakennusten ympäristövaikutusten keskinäisen vertailun. Kaikki Lontoon vuoden 2012 olympiakisojen rakennusprojektit noudattivat BREEAM-standardeja.
Lähempi tarkastelu Sotšin BREEAM-standardien soveltamisen onnistumisesta tuottaa kuitenkin masentavia tuloksia.
Sotšin kisojen järjestelykomitean viimeisimmän vihreää rakentamista koskevan raportin mukaan BREEAM-sertifikaatin on saanut kuusi olympiarakennusta: Adler Arena, Bolshoi-jäähalli, järjestelykomitean toimistorakennus, KOK:n jäsenten käyttämä hotelli, Olympiayliopiston opiskelu- ja hallintotilat sekä Gazpromin laskettelukeskuksen 260 hengen mökkimajapaikat.
Vihreitä standardeja noudatettiin siis alle kahdessa prosentissa 352 olympiarakennuksesta.
Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että monet olympiakohteet sisältävät kymmeniä ja jopa satoja rakennuksia ja tiloja, joille kaikille olisi tarvittu oma sertifikaattinsa. Esimerkiksi ainoa BREEAM-sertifioitu vuoristokohde, pieni 260 hengen mökkikylä, on osa valtavaa Gazpromin laskettelukeskusta, johon kuuluu useita kymmeniä rakennuksia mukaan lukien Lauran hiihto- ja ampumahiihtokeskus, suuria hotelleja ja kolme hallintorakennusta. Siten Sotšin olympiakisojen uudisrakennuksista tuskin yhtä prosenttia useampi on läpäissyt BREEAM-sertifikaatin.
Edes ne kuusi kohdetta, jotka Sotšin järjestelykomitean mukaan on rakennettu vihreiden standardien mukaisesti, eivät sellaisia ole. Mitkään vihreät standardit eivät salli pikaluisteluhalli Adler Arenan puolentoista vuoden ajan jatkunutta laitonta rakentamista.
Tämän todistavat vihreän rakentamisen raportit itse. Järjestelykomitean raportti kesäkuulta 2011 kertoo rehellisesti, että suuren pikaluisteluhallin rakennustyöt aloitettiin vuoden 2009 huhtikuussa, kun taas ympäristöasiantuntijat kävivät suunnitelmat läpi vasta syyskuun lopussa 2010. Tässä vaiheessa rakennustyöt olivat jo niin pitkällä, että jäähallin kattoa oltiin asentamassa paikoilleen.
Kävi ilmi, että puolentoista vuoden ajan “vihreää” pikaluisteluhallia oli rakennettu räikeästi Venäjän ympäristölainsäädännön vastaisesti. Laki vaatii ympäristöasiantuntijoiden osallistumista olympiarakennusprojekteihin.
Adler Arenan rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa 2009, mutta ympäristöasiantuntijat tutustuivat suunnitelmiin vasta syyskuun 2010 lopulla.
Ympäristökatselmoinnista tuli täysi farssi. Vaikka asiantuntijoilla olisi ollutkin huomautettavaa jäähallien rakennussuunnitelmista (kuten epäilemättä olikin), oli jo liian myöhäistä muuttaa suunnitelmien päälinjoja.
Ehkä näiden syiden vuoksi Adler Arenan ja Bolshoi-jäähallin BREEAM-sertifikaatteja ei ole julkistettu emmekä siten voi tietää, miten näitä rakennuksia niissä tarkalleen on arvioitu.
Sen sijaan Olympiayliopiston opiskelutilojen sertifikaatti on julkaistu, ja rakentamisen alla purettiin joitakin historiallisia rakennuksia sekä hakattiin pois satoja puita. Sertifikaatista käy ilmi, että sen edellytyksenä ovat olleet jätteidenlajittelupiste sekä jätteiden kierrätys ja uudelleenkäyttö.
BREEAM-sertifikaatin myöntämisen myötä kävi selväksi, mihin yliopiston rakentajat heittivät jätteet. Paikalliset asukkaat löysivät yhdestä Sotšin lukemattomista laittomista kaatopaikoista Maurice Thorez’n rintakuvan jäännökset. Se oli poistettu yliopiston alta puretusta samannimisestä sanatoriosta.
Vaikka sertifikaatteja yleensä myydään ja markkinoidaan, ei BREEAMin kotisivuilla ole minkäänlaista mainintaa osallistumisesta Sotšin sotkuihin. Ettei vaan brittejä hävettäisi…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti