29. lokakuuta 2014

Putinin puhe Valdai-konferenssissa

Vladimir Putinin puhe Valdai-konferenssissa Sotšissa 24.10.2014.

Lähde: Venäjän presidentti, <http://www.kremlin.ru/news/46860>

24.10.2014 klo 19.00 | Vladimir Putin

Tällä kertaa julkaisen Vladimir Putinin viimeviikkoisen puheen käännökseni tekstityksenä allaolevassa videossa.





Lopuksi vielä puhetta seuranneesta keskustelupaneelista pieni pätkä Putinin eräästä, Krimiä koskeneesta vastauksesta:


Mitä tulee toimiimme Krimillä, siitä olen puhunut jo lukuisat kerrat. Jos pitää taas kerran puhua, niin voin toistaa kantani. YK:n peruskirjan ensimmäisen artiklan toinen kohta takaa kansoille itsemääräämisoikeuden. Siellä se lukee, eikä kyse ole ainoastaan itsemääräämisoikeudesta vaan koko YK:n päämäärästä. Jos luette tarkkaan tuota kohtaa, huomaatte että niin siinä lukee.

En ymmärrä miksi Krimin asukkailla ei olisi tätä oikeutta siinä kuin vaikkapa kosovolaisilla. Täälläkin on siinä puhuttu. Miksi yhdessä tapauksessa valkoista pidetään valkoisena ja toisella kertaa se sama valkoinen onkin musta? Pötyä!

Toinen erittäin tärkeä seikka on sellainen, joska kukaan ei puhu. Mitä Krimillä oikeastaan tapahtui? Ensinnäkin Kiovassa tapahtui vallankaappaus. Sanokoot muut mitä sanovat, mutta minulle on selvää, että se oli aseellinen vallan anastus.

Ihmiset eri puolilla maailmaa iloitsivat tästä ymmärtämättä seurauksia. Joillakin alueilla pelättiin, että valtaan nousevat ääriliikkeet, nationalistit, äärikoikeistolaiset, uusnatsit. Ihmiset pelkäsivät tulevaisuutensa ja perheidensä puolesta ja toimivat sen mukaisesti. Krimillä pidettiin kansanäänestys.

Kiinnittäkää tähän huomiota. Emme vain me Venäjällä kutsuneet sitä kansanäänestykseksi. Päätöksen kansanäänestyksestä teki Krimin laillinen auktoriteetti: sen parlamentti, joka oli valittu muutamaa vuotta aiemmin Ukrainan lakien mukaisesti. Tämä laillinen auktoriteetti julisti kansanäänestyksen, ja sen tulosten perusteella se päätti julistaa itsenäisyyden. Aivan kuten Kosovokin teki. Sitten he kääntyivät Venäjän federaation puoleen ja pyysivät saada liittyä siihen.

YK:n tuomioistuimen Kosovon ennakkotapauksessa tehdyn päätöksen mukaisesti ylemmän vallan suostumusta ei itsemääräämisoikeuteen tarvita.

Tässä yhteydessä minulle tulee aina mieleen muinaiset tarinat. Muistatte ehkä hienon sanonnan: mikä sopii Jupiterille ei sovi härälle. Emme voi suostua sellaiseen. Ehkä se ei sovi härälle, mutta tietäkää että karhu ei lupia edes kysele. Meillä sitä pidetään taigan isäntänä ei sillä ole aikeita muuttaa muille ilmastovyöhykkeille. Se ei viihtyisi siellä. Uskon, että tämän pitäisi olla selvä.

Mitkä ovat nykyisen maailmanjärjestyksen ongelmat? Olkaamme rehellisiä nyt kun täällä on näin paljon asiantuntijoita. Puhumme ja puhumme, olemme kuin diplomaatit. Mitä maailmassa oikein on tapahtunut? Aiemmin oli kaksinapainen järjestelmä. Sitten Neuvostoliitto romahti, supervalta nimeltä Neuvostoliitto lakkasi olemasta.

Kaikki toisen maailmansodan jälkeisen ajan kansainvälisen kanssakäymisen säännöt kirjattiin kaksinapaisen järjestelmän vallitessa. Neuvostoliittoa ehkä kutsuttiin Ylä-Voltaksi, jolla on ohjuksia. Ehkä näin, mutta ohjuksia oli paljon. Ja oli sellaisia hienoja poliittisia vaikuttajia kuin Nikita Hruštšov, joka löi kengällään YK:n pöytää. Ja koko maailma, ennen kaikkea USA ja Nato, ajattelivat: tämä Nikita kannattaa jättää omiin oloihinsa. Lähettää pian rakettinsa liikkeelle. Parasta suhtautua häneen kunnioituksella.

Neuvostoliiton lakattua olemasta syntyi uusi tilanne ja uudet houkutukset. Mitäs jos ei otettaisikaan Venäjää huomioon. Sehän on meistä aivan riippuvainen ja käy läpi Neuvostoliiton jälkeistä muutosta. Tehdään mitä meitä huvittaa, unohdetaan kaiken maailman säännöt.

Tästä on kyse. Dominique mainitsi Irakin, Libyan ja Afganistanin sekä niitä ennen Jugoslavian. Menikö niiden kohdalla kaikki ihan kansainvälisen oikeuden mukaisesti? Alkää satuilko.

Joku voi siis sivuuttaa kenet hyvänsä, mutta me emme saisi puolustaa Krimin venäjänkielisen ja venäläisen kansan intressejä? Ei se niin voi mennä.

Toivoisin, että kaikki ymmärtäisivät tämän. Pitää hankkiutua eroon tästä houkutuksesta muokata maailma mieleisekseen. Pitää luoda tasapainoinen järjestelmä, jossa kaikkien intressit ja suhteet otetaan huomioon. Sellainen on ollut jo ajat sitten, sitä vain pitäisi kunnioittaa.

Olen jo sanonut, että ymmärrämme kyllä millaiseksi maailma on muuttunut. Olemme valmiit kuuntelemaan muutoksia ja muuttamaan järjestelmää sen mukaisesti. Mutta emme voi milloinkaan sallia intressiemme täydellistä sivuuttamista.

Hakeeko Venäjä jonkinlaista johtavaa roolia? Emme me halua supervallaksi. Se olisi vain turha taakka, miksi me sitä haluaisimme? Puhuin jo taigasta: se on rajaton, meille riittää oma alueemme. Ajan, energian ja resurssiemme lisäksi emme muuta tarvitse.

Ei meidän tarvitse sorkkia kenenkään asioita eikä komennella ketään. Mutta älkää tekään sorkkiko meidän asioitamme älkääkä teeskennelkö hallitsevanne koko maailmaa. Siinä kaikki. Jos jossain tarvittaisiin Venäjän johtoasemaa, se olisi kansainvälisen oikeuden sääntöjen selkeytyksessä.


19. lokakuuta 2014

Parhaita sitaatteja Valko-Venäjän presidentin lehdistötilaisuudesta 17.10.2014

Lähde: Interfax.by <http://www.interfax.by/news/belarus/1169340>

17.10.2014 | interfax.by

Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka piti yli viisituntisen lehdistötilaisuuden Venäjän alueelliselle medialle. Keräsimme tilaisuudesta presidentin parhaiden sitaattien kirjon. Hän puhui kaikesta: Ukrainan tilanteesta, vaaleista, suhteista Venäjään, eläkeläisista jne.

Presidentin sanomisiin voi tarkemmin tutustua uutissyötteessämme, mutta tässä ovat värikkäimmät kohdat.

"Kuka on syyllinen Maidaniin ja kaikkiin sen seurauksiin? Syyllinen on erittäin hyvä entinen ystäväni Janukovitš." Lukašenka

"Monia liikemiehiä arveluttaa avoimesti pakotteiden pelossa viedä tuotteita Krimille. Mutta minäpä lähetin sinne kokonaisen valtiollisen delegaation." A. Lukašenka

"Juštšenkon aikana juureni määrittyivät jonnekin Tšernihivin ja Kiovan väliin... Rakastan ukrainalaisia lähes yhtä paljon kuin venäläisiä." A. Lukašenka

"Sanon tämän vitsillä, mutta osat Pihkovan, Smolenskin ja Brjanskin maista ovat olleet valkovenäläisiä. Niin että Venäjä pitäköön varansa." A Lukašenka

"Ettekö te muka saa valkovenäläisiä tuotteita kurkusta alas, Rubljovkassako?" A. Lukašenka

"Kala mätänee päästä alkaen. Sen vuoksi pään pitää aina olla puhdas." A. Lukašenka

"Sanoin Putinille: 'älä ole niin itsepäinen, anna nyt vaan ne mokomat kaksi miljardia dollaria'." A. Lukašenka

"Venäjällä ostettiin uusi turbiini Berjozovskajan voimalaitoksen modernisoimiseksi. Sen kanssa taisteltiin vuoden päivät, mutta ei saatu toimimaan. Kymmenen henkeä toimitettiin vankilaan eikä vieläkään tiedetä miten pitkäksi aikaa. " A. Lukašenka

A. Lukašenkan sanat venäläisille: "Haluatteko sulkeutua kokonaan? No, sulkeutukaa."

"Meillä on yhteinen puolustustila. Meillä on suorastaan jopa yhteinen armeija, jonka pääosan meidän näkökulmastamme muodostaa Valko-Venäjän armeija." A. Lukašenka

"Venäläisille tukkukauppiaille sanomme: 'ottakaa tuotteemme ja myykää se kaksinkertaisella voitolla'. Meille kelpaa sekin raha." A. Lukašenka

"Viktor Janukovitš asetovereineen rahoittivat, kukapa olisi uskonut, Oikeaa sektoria. Hän päätteli, että se oli Julijaa (Tymošenkoa, käänt.) vastaan." A. Lukašenka

"En halua miksikään sovittelijaksi tai rauhantekijäksi. Sellaista vältän kuin ruttoa." A. Lukašenka

"Sinne (länteen, Interfax) eivät kaikki ensiksikään ole kallellaan. Toiseksi, ei siellä ketään oteta avosylin vastaan, varsinkaan ulkopuolisia. Tule ja taistele. Taistele kuten et ole osannut kuvitellakaan." A. Lukašenka

"On sietämätöntä, että turvatakuita rikottiin ja valtio riisti alueen toiselta valtiolta." A. Lukašenka

"Ilman Venäjää Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen päivät olisivat jo luetut. Venäjä joutuu tukemaan näitä alueita lukuisista syistä johtuen." A. Lukašenka

"Euroopan keskelle on muodostunut jättimäinen kraateri, joka vetää meitä tuota verilöylyä, tuota sotaa kohti." A. Lukašenka

"Itsenäisyys on suhteellista. Edes Venäjä ei voi olla täysin itsenäinen." A. Lukašenka

"Me voimme antaa teille vaikka kaiken valkovenäläisen. Eivät läntiset raaka-aineet ole sen huonompia, me jalostamme heidän lihaansa ja syömme sen itse." A. Lukašenka

"Presidentiksi ei tulla, presidentiksi synnytään!" A. Lukašenka

"Me kaikki olemme tulleet siitä paskasta, jossa suuri osa yhteiskunnastamme rypee." Aljaksandr Lukašenka

8. lokakuuta 2014

Prirazlomnajan iskun juttu on viimein suljettu

Lähde: Greenpeace Russia <http://www.greenpeace.org/russia/ru/news/2014/01-10-2014_Case_Closed/>

1.10.2014 | Greenpeace Russia

Venäjän federaation tutkintakomitea kertoi puhelimitse Greenpeacen asianajajalle, että oikeusjuttu Gazpromin Prirazlomnaja-öljynporauslautalle tehdystä iskusta on suljettu 24. syyskuuta. Tapauksesta pidätettiin viime vuoden syyskuussa 30 aktivistia ja miehistön jäsentä.

"Joulukuun 2013 armahdusten yhteydessä syytteet aktivisteja vastaan oli jo vedetty pois, mutta itse rikosjuttua ei ollut suljettu. Tutkintakomitealta kesti kokonaisen vuoden tulla siihen alusta asti ilmeiseen lopputulokseen, että Prirazlomnajan rauhanomainen isku ei ollut rikos. Jutun sulkeminen merkitsee, että alukselta todisteina kerätyt esineet tulee palauttaa", kertoo Greenpeacen juristi Anton Beneslavski.

Greenpeace jatkaa kampanjointiaan Arktisen alueen edesvastuutonta öljynporausta vastaan ympäri maailman. Kesällä aktivistit osoittivat mieltään Statoilia ja Shelliä vastaan. Norjalainen Statoil suunnittelee aloittavansa Barentsinmerellä maailman pohjoisimmat öljynporaukset, kun taas englantilais-hollantilainen Shell aikoo porata öljyä Alaskan rannikolta.

Greenpeacen mielestä ne pienet määrät öljyä, jotka Arktisen alueen jäiden alta voitaisiin kerätä, eivät ole niiden valtavien riskien arvoisia, joiden kohteeksi villi luonto ja planeettamme ilmasto joutuisivat.

Esimerkiksi venäläinen Rosneft ilmoitti hiljattain suunnitelmistaan ottaa haltuun öljyesiintymä Karanmerellä. "Öljynporaus sadan metrin syvyydestä alueella, jonka vesi on yhdeksän kuukautta vuodesta jäässä ja jossa on paljon myrskyjä sekä jäävuoria ja joka sijaitsee luonnonsuojelualueen lähellä, tuntuu kerta kaikkiaan pähkähullulta hankkeelta", sanoo Venäjän Greenpeacen energiaohjelman johtaja Vladimir Tšuprov.

"Niissä olosuhteissa pienikin virhe voisi olla hyvin tuhoisa, minkä myös Rosneftin kumppani ExxonMobil on tunnustanut. Se on pyytänyt Yhdysvaltain hallinnolta lisäaikaa oman porausreikänsä valmisteluihin, sillä turha hätiköinti 'voisi johtaa suuren mittakaavan onnettomuuteen Meksikonlahdella'", Tšuprov sanoo.

Prirazlomnajan aktivistit kääntyivät viime maaliskuussa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen puoleen. Greenpeace odottaa sen päätöstä ja vaatii aktivistien kiinniottamisen ja pidätyksen julistamista laittomaksi.

Greenpeacen alus Arctic Sunrise on palannut kymmenen kuukauden pidätyksen jälkeen Amsterdamiin ja on nyt korjattavana. Greenpeace odottaa lähettävänsä sen uudelle matkalle jo lähikuukausina.