9. maaliskuuta 2015

Mitä jos konflikti olisikin Suomen ja Ruotsin välillä?

Onko Ukrainan konfliktia vaikea ymmärtää? Auttaisikohan jos kuvitellaan tilanne, jossa Suomi olisi Ukrainan paikalla? Laadin pienen tulevaisuudenvision Artemi Troitskin hengessä. Satiirisesti, tietysti.

Rooleissa:


Suomi ... Ukraina
Ruotsi ... Venäjä
Nato ... EU
Kiina ... Yhdysvallat
Yhdysvallat ... Saksa
Ahvenanmaa ... Krim
Itäpohja ... Novorossija

9.3.2017

On maaliskuu 2017. Suomen konfliktin kärjistymisestä on kulunut vuosi. Miten tähän on tultu?


Syksy 2015: Nato-sopimuksen purkaminen

Alkuvuodesta 2015 Suomi ja Ruotsi ilmoittivat etenevänsä puolustusyhteistyön valmisteluissa. Kevään eduskuntavaaleissa Nato-myönteiset korjasivat kuitenkin voiton.

Monet aiemmin Natoon neutraalisti tai kielteisestikin suhtautuneet Suomen uuden hallituksen jäsenet alkoivat liputtaa Naton puolesta. Uusi hallitus unohti Ruotsin, sen sijaan se alkoi valmistella assosiaatiosopimusta Naton kanssa. Marraskuussa sopimus oli jo allekirjoittamista vaille valmis, mutta viime hetkellä presidentti kieltäytyikin allekirjoittamasta sitä.

Nato-myönteinen kansa piti selvänä, että presidentin vetäytymiseen vaikutti ratkaisevasti Ruotsin painostus. Ruotsi tekikin selväksi ettei halua Suomen liittyvän Natoon, sillä se voisi tuoda Naton ja Venäjän väliset jännitteet Ruotsin omalle rajalle. Ruotsille kahdenvälinen yhteistyö Suomen kanssa olisi paljon toivottavampi vaihtoehto, joka jättäisi Suomen ikään kuin puolueettomaksi puskurivyöhykkeeksi Ruotsin ja Venäjän väliin.

Marraskuussa 2015 kansa vyöryi Senaatintorille protestoimaan Nato-yhteistyön hylkäämistä vastaan. Lisäksi mielenosoitusten taustalla oli yleinen tyytymättömyys uuteen hallitukseen ja yhä pahenevaan talouskriisiin. Sadattuhannet suomalaiset jalkautuivat katuprotesteihin. Tavallisen kansan seassa Senaatintorilla leiriä piti myös joukko äänekkäitä äärikansallismielisiä.


Helmikuu 2016: Suomen vallankumous

Hallinnon linja ei kuitenkaan Senaatintorin kansanliikkeestä huolimatta muuttunut, ja viimein helmikuussa 2016 mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi. Eräänä yönä ammuttiin lopulta kovilla, ja sekä kymmenet mielenosoittajat että useat poliisit menettivät henkensä. Sen jälkeen Helsingin mellakat kiihtyivät eikä kansannousua estänyt enää mikään.

Presidentti pakeni maasta helikopterilla Ruotsiin. Hallitus ja oppositiopuolueet pääsivät sopimukseen väkivaltaisuuksien lopettamisesta sekä uusien vaalien järjestämisestä, presidentin tehtävät otti haltuunsa Nato-mielinen. Senaatintorin johtohahmot panivat nopeasti pystyyn väliaikaisen hallituksen.

Suomen uusi hallitus ilmoitti ensi töikseen kumoavansa kielilain, ruotsin kielen erikoisasema poistettaisiin hetimiten. Kielilain kumoaminen peruutettiin pian, mutta pelko oli jo ehtinyt vallata Suomen ruotsinkieliset alueet. Ruotsissakin nousi kohu, siellä Suomen uusi hallitus leimattiin fasistiseksi ja laittomaksi.


Ahvenanmaan kysymys

Ruotsi-myönteiset mielenosoitukset alkoivat ensin Ahvenanmaalla ja pian sen innoittamina myös Pohjanmaan ja etelärannikon ruotsinkielisillä alueilla. Demilitarisoidulle Ahvenanmaalle ilmestyi uusien paikallisten "itsepuolustusjoukkojen" tueksi vihreisiin, tunnuksettomiin asuihin pukeutuneita sotilaita, jotka kieltäytyivät kertomasta mistä tulivat, mutta suhtautuivat ahvenanmaalaisiin kohteliaasti ja puhuivat virheetöntä ruotsia. Separatistit miehittivät Ahvenanmaan itsehallintotalon ja nostivat sen salkoon Ruotsin lipun.

Natossa tiedettiin, että Ruotsista ne kohteliaat vihreät miehet tulivat. Olihan Ruotsin pääministeri jo aiemmin julistanut Pultavan taistelusta alkaneen Ruotsin suurvalta-aseman menettämisen 1700-luvun pahimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi, jonka kruunasi Suomen menettäminen Venäjälle vuonna 1809.

Käytännössä Ruotsi siis miehitti Ahvenanmaan ja asetti sen maaneuvokseksi oman edustajansa. Saman tien maakuntapäivät päätti järjestää Ahvenanmaan asemasta kansanäänestyksen, jonka Suomen hallitus välittömästi tuomitsi perustuslainvastaiseksi. Äänestys järjestettiin otsikolla "Svea-mamma betalar". Ruotsin media rummutti: "Ålands sak är vår".

Kansanäänestys pidettiin jo 16. maaliskuuta, ja 97 % ylivoimainen enemmistö äänesti Ruotsiin liittymisen puolesta. Ruotsi tervehti ilolla Ahvenanmaan "vapaata ja demokraattista mielenilmausta", ja kaksi päivää myöhemmin kuningas jo toivottikin Ahvenanmaan takaisin kotiin. Pitkä ja epäluonnollinen harharetki Suomen yhteydessä oli viimein ohi. "Nyt emme joudu katselemaan Naton joukkoja Kastelholman linnassa", riemuitsi kuningas puheessaan. Ruotsi lupasi jatkossakin puolustaa maailman kaikkien ruotsinkielisten oikeuksia.

Suomen uusi hallitus ei Ahvenanmaan irtautumista hyväksynyt, sen tuomitsivat jyrkästi myös niin Yhdysvallat kuin Kiinakin, jotka asettivat Ruotsin hallituksen lähipiirille pakotteita. Hyvin nopeasti Ahvenanmaan ruotsalaistaminen oli kuitenkin de facto -tosiasia, nopeaan tahtiin valuutta vaihdettiin kruunuksi ja alettiin suunnitella siltaa Tukholman ja Eckerön välille. Ruotsin-laivat lakkasivat kulkemasta Suomesta.


Pohjanmaan kapina

Kevään mittaan Pohjanmaan mielenosoitukset kärjistyivät ja aseelliset yhteenotot alkoivat. Suomen hallitus aloitti "terrorisminvastaisen operaation" Pohjanmaalla. Seurauksena Närpiön ja Pedersören kansantasavallat julistautuivat itsenäisiksi ja perustivat Österbotteniksi eli Itäpohjaksi nimeämänsä Kansantasavaltojen liiton. Se on nimetty Pohjanmaan ruotsinkielisen nimen mukaan.

Toukokuun alussa 2016 Tammisaaren väkivaltaisuuksissa ja tuhopoltossa, kaukana Pohjanmaalta, kuoli 48 ruotsinkielistä Suomen Nato-mielistä hallitusta vastaan protestoinutta mielenosoittajaa suomenkielisten hurratessa. Suomen uusi pääministeri syytti Ruotsia Tammisaaren verilöylystä ja ilmoitti kiihdyttävänsä Pohjanmaan terrorisminvastaista operaatiota.

Toukokuun lopussa Suomessa järjestettiin presidentinvaalit, jotka voitti Fazerin sukuun kuuluva makeistehtailija. Hän on pitänyt yllä hyviä suhteita Yhdysvaltoihin ja Kiinaan ja neuvotellut myös Ruotsin kanssa, mutta Pohjanmaan kapinallisten kanssa samaan pöytään hän ei ole suostunut.

Kesäkuussa sekaannuksen tilassa ollut Suomen armeija alkoi saada rivinsä kuntoon, ja kapinalliset saatiin ajettua pois mm. Pietarsaaresta. Närpiö piiritettiin ja sitä tulitettiin.

Pohjanmaan kriisi kärjistyi heinäkuussa 2016, kun alueen yli lentänyt matkustajakone ammuttiin alas Mustasaaren lähellä ja 300 ulkopuolista siviiliä kuoli. Kiinassa ja Yhdysvalloissa syytettiin tragediasta Ruotsia. Itäpohjan kapinalliset ja Ruotsi taas esittivät todisteita siitä, että koneen ampui alas suomalainen Hornet. Kiina ja Yhdysvallat asettivat Ruotsille ankarat talouspakotteet, joihin Ruotsi saman tien vastasi omilla vastapakotteillaan. Amerikkalainen maissi hävisi Ruotsin kaupoista.

Pian Pohjanmaan alakynteen jääneiden kapinallisten taistelumenestys kääntyi. Itäpohjan asekalusto ja miehistö vahvistuivat huomattavasti, Suomen armeija saatiin ajettua pois Närpiön porteilta, muitakin menetettyjä alueita vallattiin takaisin. Ulkomailla epäiltiin Ruotsin toimittavan Pohjanmaalle niin aseita kuin sotilaitakin, mutta Ruotsi ei tunnustanut olevansa osapuoli konfliktissa, joskin se myönsi joidenkin ruotsalaisten vapaaehtoisten lähteneen Länsi-Suomeen taistelemaan.


Oslon tulitaukosopimus

Syyskuun alussa 2016 taistelut viimein hiljenivät huomattavasti, sillä kriisin osapuolet kokoontuivat Oslossa ja saivat sovittua tulitauosta. Tulitauko kuitenkin jäi varsin nimelliseksi, yhteenotot jatkuivat koko syksyn ajan.

Marraskuussa 2016 Suomessa järjestettiin ennenaikaiset eduskuntavaalit, jotka voitti presidentti Fazerin blokki. Se muodosti hallituksen yhdessä pienempien, osin varsin kansallismielisten puolueiden kanssa. Perussuomalaisetkin lähti hallitukseen mukaan, sillä "suhdetta Natoon voidaan aina miettiä uudestaan, mutta Tukholman fasistijuntan kanssa me ei heilastella". Oppositioblokki keräsi entisen puolustusministerin johdolla ääniä lähinnä ruotsinkielisillä alueilla, mutta Ahvenanmaa ja Itäpohjan separitistialueet eivät voineet vaaleihin osallistua.

Hiljaisemman joulunajan jälkeen taistelut Pohjanmaalla kiihtyivät jälleen tammikuussa 2017. Symbolisesti tärkeäksi noussut kamppailu Kokkola-Pietarsaaren täysin tuhotun lentoaseman hallinnasta Kruunupyyssä jatkui kiivaana. Suomen armeija onnistui kuitenkin pitämään sen hallussaan. Myös Vaasaan tehtiin tuhoisa hyökkäys.

Kaikkein pahimmiksi taistelut yltyivät strategisesti tärkeässä Helsingbyn taajamassa, jonka kapinalliset vimmatusti halusivat hallintaansa. Suurin osa Helsingbyn 864 asukkaasta joutui pakenemaan sekasortoisissa oloissa. Kapinalliset onnistuivat motittamaan ison osan Suomen armeijaa Helsingbyn alueelle.


Oslo II

Helmikuussa 2017 kuningas Harald V isännöi uutta huippukokousta Oslossa. Paikalle saapuivat neuvottelemaan Suomen presidentti, Ruotsin kuningas, Yhdysvaltojen presidentti sekä Ison-Britannian pääministeri. Yön yli jatkuneen väännön jälkeen saatiin sorvattua uusi tulitaukosopimus, joka astui voimaan 15. helmikuuta.

Tulitauko näytti kestävän muuten varsin hyvin, mutta Helsingbyn taistelu ei laantunut ennen kuin kapinalliset viimein saivat kylän haltuunsa helmikuun 18. päivänä. Suomen armeija joutui perääntymään alueelta täydessä sekaannuksen tilassa. Itäpohjan separatistit perustelivat Helsingbyn kaappaamista sillä, että se ei heidän mielestään kuulunut tulitaukosopimuksen piiriin.

Suomen hallitus on vedonnut YK:hon Pohjanmaan rauhanturvaoperaation aloittamiseksi, mutta Ruotsi on suhtautunut tähän vihamielisesti ja syyttänyt Suomea yrityksistä rikkoa tulitaukosopimus.


Nykytilanne

Tässä tilanteessa ollaan nyt, maaliskuussa 2017. Närpiön ja Pedersören "kansantasavaltoja" ei ole yksikään ulkovalta tunnustanut eikä Ruotsi ole vieläkään myöntänyt olevansa Suomen kriisin osapuoli. Jostain kalustoa ja taistelijoita Länsi-Suomeen kuitenkin virtaa. Kiina on väläytellyt mahdollisuutta alkaa tukea Suomen armeijaa aseellisesti, sotilasneuvonantajia on Helsinkiin jo lähetetty.

Suomen ruotsinkielisen väestön puolustaminen on kuitenkin nostanut Ruotsin hallituksen ja kuningashuoneen suosion huippuunsa, niitä tukee lähes 90 % kansasta siitäkin huolimatta, että Kiinan ja Yhdysvaltojen talouspakotteet ovat jo laskeneet elintasoa Ruotsissa. Kruunukin on menettänyt puolet entisestä arvostaan.

Kukaan ei tiedä mitkä ovat Ruotsin lopulliset intressit konfliktin suhteen. Riittäisikö sille Pohjanmaan alueen autonomia vai kelpaako vain täysi itsenäisyys? Onko Ruotsi kiinnostunut liittämään Pohjanmaan itseensä uudeksi Österbottenin lääniksi, ja jos näin on niin riittäisikö se vai pyrkisikö se valtaamaan kaikki Suomen ruotsinkieliset alueet, tai kenties koko Suomen? Aikooko Ruotsi laajentua myös muualle, esimerkiksi Norjaan tai Tanskaan? Tavoitteleeko se vanhaa Suur-Ruotsin asemaa? Ollaanko Ruotsiin palauttamassa absoluuttista monarkiaa? Syntyykö Pohjanmaalle uusi jäätynyt konflikti? Onko Ahvenanmaa pysyvästi osa Ruotsia?

Sagerologien mielipiteet ovat hyvin erilaisia. Kukaan ei tiedä miten kriisi etenee. Göteborgista löytynyt trolliarmeijakin häiritsee tiedon saantia.

Keskellä sekavaa tilannetta murhattiin Tukholmassa kuninkaanlinnan edustalla feministipuolueen uutta Ruotsin hallitusta ja monarkin kasvanutta valtaa voimakkaasti kritisoinut johtaja. Ruotsin kuningas julisti kerkeästi murhan provokaatioksi. Yhdistääkö se Ruotsin hajanaisen opposition, jää nähtäväksi.

Nyt, reilu viikko murhan jälkeen Ruotsin viranomaiset ovat jo nostaneet syytteet kahta Jällivaarassa pidätettyä Jokimukan saamelaista vastaan murhan toteuttamisesta epäiltyinä. Feministijohtajan tiedetään puolustelleen kanadalaisessa lehdessä julkaistuja noitarumpuja pilkkaavia pilakuvia. Toisen pidätetyistä kerrotaan tunnustaneen osallisuutensa. Kolmea muuta kohdellaan epäiltyinä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti