Lähde: Venäjän yleisurheiluliitto <http://www.rusathletics.com/nov/news.15519.htm>
29.07.2016
Moskovalaisella Znamenskin veljesten muistoksi nimetyllä stadionilla käytiin Tähtikisat 2016, joihin osallistui Venäjän parhaita yleisurheilijoita.
Kisat avasivat Venäjän yleisurheiluliiton puuhenjohtaja Dmitri Šljahtin sekä seiväshypyn kaksinkertainen olympiavoittaja, moninkertainen maailmanmestari ja maailmanennätysnainen Jelena Isinbajeva, joka ei osallistunut kisoihin, mutta saapui paikalle kannustamaan urheilijoita. Isinbajeva kokeili myös siipiään internet-lähetyksen selostajana.
Kilpailut olivat hyvin korkeatasoiset, vaikka ne järjestettiinkin erittäin nopealla hälytyksellä.
Keihäänheiton maailman kauden kärkitulosta hallussaan pitävä Vera Rebrik heitti jälleen hyvän tuloksen, 66.03, jolla olympiakisoissa irtoaisi helposti mitali. Kisojen jälkeen kilpailukiellostaan järkyttynyt Rebrik sanoi, että heittäisi Riossa jopa pidemmälle.
– Uskoin viimeiseen asti, että pääsemme kyllä Rioon, Rebrik sanoi. – Jatkoin normaalia harjoittelua toivoen ja uskoen että kaikki kääntyy parhain päin. Tuntuu hyvin loukkaavalta kun heitin tuollaisen tuloksen ja Riossa voisin pystyä jopa parempaan. Kotiin palattua pitää miettiä miten jatkan tästä eteenpäin. Olympiakisoja seuraan kyllä ja kannustan Darja Klišinaa. Hän kostakoon koko meidän joukkueemme puolesta.
Pika-aitojen hallitseva maailmanmestari Sergei Šubenkov vei odotetun voiton erinomaisella ajalla 13,23.
– Kiitos liitollemme näiden kisojen järjestämisestä, ne olivat erinomaiset, Šubenkov sanoi. – Yritin päästä tunnelmaan ja kuvitella olevani parrasvaloissa Pekingin Linnunpesä-stadionilla, jossa voitin viime vuonna maailmanmestaruuden. Se oli tietenkin hyvin vaikeaa. En oikein syty ellei viereisillä radoilla ole kovia tummahipiäisiä menijöitä.
Korkeushypyn olympiavoittaja Ivan Uhov hyppäsi kauden parhaan tuloksensa, 235, kolmannella yrittämällä. Uhov yritti myös maailman kauden kärkitulosta 241, mikä ei kuitenkaan ylittynyt. Olympiavoittaja Andrei Silnov ei päässyt 230:tä ja jäi toiseksi tuloksella 228. Kolmas oli Danil Lysenko tuloksella 225.
– Kuulin näistä kisoista kirjaimellisesti vasta muutama päivä sitten, Uhov sanoi. – Halusin vain tulla hyppäämään ja pitämään hauskaa. Motivaationi katosi kun oikeus osallistua olympiakisoihin vietiin. Se on epäoikeudenmukaista, mutta mitä voin tehdä? Sellaista elämä on, ei auta muu kuin hyväksyä kohtalonsa.
Maailmanmestari Marija Kutšina kilpaili tällä kertaa samassa kisassa miesten kanssa, ja voitti tässä epätavallisessa kisassa naisten sarjan tuloksella 188. Hän jätti korkeuden 192 väliin eikä selvittänyt enää 195:tä. Venäjän hallimestari Irina Gordejeva oli toinen tuloksella 184.
– Olin henkisesti aivan tyhjä, Kutšina tunnusti. – Hyviin tuloksiin päästäkseni tarvitsen hieman toisenlaisen ilmapiirin sekä kilpakumppaneita. Rion olympiakisat olisivat olleet urani ensimmäiset, olen haaveillut niistä jo pitkään. Mutta kaikesta pitää selvitä kunnialla, niin tästäkin tilanteesta. Onhan se outoa ja epäoikeudenmukaista, ja kausi on pilalla, mutta katson mieluummin kohti tulevaa.
Myös seiväshypyssä tehtiin hyviä tuloksia. Ilja Mudrov ylitti ensimmäisellä yrityksellään Venäjän kauden kärkituloksen 580. Euroopan mestari Anželika Sidorova voitti naisten kisan tuloksella 475. Sidorova yritti myös sivuta kauden parastaan 485, mutta ei onnistunut.
Pituushypyn voitti Vasili Kopeikin ensimmäisen kierroksen hypyllään 794. Vuoden 2013 maailmanmestari Aleksandr Menkov oli kolmas tuloksella 759. Naisten pituuskisan voitti Anna Misotšenko, 646. Kolmiloikan parhaat olivat Ljukman Adams, 16.65, sekä Jekaterina Koneva, 13.95. 400 metrin aitajuoksussa Timofei Tšalyi ohitti loppusuoralla Ivan Šabljujevan ja voitti kauden parhaallaan 48,57. Viime MM-kisojen mitalisti Denis Kudrjatsev jäi kolmanneksi ajalla 49,43.
– Halusin tehdä sellaisen tuloksen, että kilpakumppanit ajattelevat: "onpa hyvä ettei venäläisiä päästetty tai emme olisi koskaan päässeet mitaleille", Tšalyi sanoi. – Vakavasti puhuen, nykykunnossani pääsisin varmasti olympiafinaaliin. Saan siitä tietysti potkua kehittyä yhä paremmaksi ensi kaudelle. Ei se mitään, selviämme kyllä ilman olympiakisojakin.
Naisten pitkät aidat voitti jälleen hyvällä ajalla 54,77 Vera Rudakova.
400 metrin juoksun parhaat taas olivat Aljona Mamina, 51,77, sekä Pavel Ivaško, 46,24.
– Ihan hyvä aika, tällaisia tuloksia olen juossut pitkin kesää, Mamina sanoi. – Fiilis oli pikemminkin kuin treeneissä, jännittävää tunnelmaa tai adrenaliiniryöppyä ei ollut. En aio jättää harjoittelua, jatkan entiseen malliin ja toivon, että pääsen pian näyttämään kykyni.
Naisten satametrisen voitti Venäjän nuorten ennätyksen juossut Kristina Sivkova ajalla 11,44. [Viestijuoksun] Olympiavoittaja Evgenija Poljakova jäi toiseksi ajalla 11,53.
– Seuraan jatkuvasti ulkomaisten kilpakumppanien tuloksia ja vertaan itseäni heihin, tunnusti Sivkova. – Tekisi kovasti jo mieli kilpailla parhaita vastaan, mutta lohduttaudun sillä että olen vielä nuori ja aikani tulee kyllä. Rio ei varmasti ollut viimeinen mahdollisuuteni juosta olympiakisoissa.
Moukarinheitossa Aleksei Sokirski päihitti Venäjän kärkitulosta hallussaan pitävän Sergei Litvinovin tuloksin 77.78–76.04. Keihäänheiton taas voitti vuoden 2013 maailmanmestari Dmitri Tarabin tuloksella 75.68.
Muita voittajia olivat Vjatšeslav Sokolov (2000 m: 5.11,17), Kirill Frolov (5000 m kävely: 19.15,94), Aleksandr Bulanov (kuula: 19.24), Nikolai Sedjuk (kiekko: 62.08), Anna Štšagina (1000 m: 2.34,90), Gulšat Fazlitdinova (3000 m: 8.57,65), Anastasija Nikolajeva (100 m aidat: 13,58), Marina Pandakova (3000 m kävely: 11.50,30), Irina Tarasova (kuula: 18.12), Jekaterina Strokova (kiekko: 63.54) ja Anna Bulgakova (moukari: 70.33).
Mainittakoon, että mitalistit saavat rahapalkinnot ja taloudellista tukea myönnetään myös Venäjän kauden kärkitulosten tekijöille. Erityispalkinnot menevät kisojen kolmen parhaan tuloksen tekijöille: Sergei Šubenkoville, Ivan Uhoville ja Ilja Mudroville.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste urheilu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste urheilu. Näytä kaikki tekstit
29. heinäkuuta 2016
17. kesäkuuta 2016
Taistelu Rion kisoista: Mitä tekosyitä Venäjää vastaan voidaan käyttää?
Lähde: Sport Express <http://www.sport-express.ru/athletics/reviews/1011288/>
16.06.2016, 00.45 | Natalja Marjantšik
Perjantaina kesäkuun 17. päivä Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) päättää, saavatko venäläiset yleisurheilijat osallistua Rio de Janeiron olympiakisoihin. Yritimme katsoa tilannetta ulkopuolelta ja tunnistaa pahimmat ongelmakohdat.
Yleisesti ottaen kaikki IAAF:n Venäjän yleisurheiluliitolle asettamat vaatimukset on jo täytetty. Liiton johto on täysin vaihdettu, kymmeniä urheilijoita ja valmentajia on kilpailija- ja toimitsijakiellossa, on tehty lakiesitys dopingin käytön kriminalisoimiseksi jne. Kaikki tämä on vaatinut paljon aikaavievää hallinnollista työtä, mutta olemme kuitenkin saaneet alle puolessa vuodessa vietyä uudistukset, joihin normaalitilanteessa menisi vuosia.
Ilmiantojen puute
IAAF:n 44 vaatimuksesta kaikki eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Miten arvioida objektiivisesti vaikkapa sitä, onko Venäjän yhteiskunnan asenne dopingia kohtaan muuttunut jyrkän negatiiviseksi? Tai vastustavatko venäläiset urheilijat dopingia? Ja ennen kaikkea, yksi vakavimmista kansainvälisen yhteisön syytöksistä Venäjää kohtaan: miksi Stepanovien pariskunnan jälkeen ei ole ilmaantunut uusia ilmiantajia?
Lännessä tällaisten ilmiantajien olemassaoloa ja rohkaisemista sellaisten esiintulemiseksi pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista taistelussa urheilun puhtauden puolesta. Wadan kotisivuilla on jo pitkään ollut lomake, jonka kautta kuka hyvänsä on voinut nimettömästi ilmoittaa sääntörikkeistä. Saksalainen toimittaja Hajo Seppelt avasi ilmiantajia varten hiljattain oman Wikileaks-tyyppisen sivustonsa. Myös Venäjän yleisurheiluliitto on avannut oman kuuman linjansa, jossa kuka hyvänsä voi ilmoittaa mieltään askarruttavista ajankohtaisista ongelmista, mukaan lukien doping.
Liiton kuumaa linjaa ei kuitenkaan juuri ole käytetty, mikä ei ole ihme. Lännestä poiketen venäläinen mentaliteetti ei hyväksy tällaisia ilmiantoja, joiden tekijät nostetaan melkeinpä sankareiksi. Tämän asenteen muuttaminen koko maan laajuudessa puolen vuoden aikana ei ole mahdoton tehtävä ainoastaan Venäjän yleisurheiluliitolle vaan ylipäätään kenelle hyvänsä.
Tšeginin ja Mohnevin varjot
Toinen IAAF:n tärkeimmistä vaatimuksista Venäjällä on kaikkien viimeaikaisiin dopingsotkuihin osallistuneiden valmentajien ja urheilijoiden erottaminen. Paperilla vaatimus on täytetty, pelkästään Wadan riippumattoman komitean selvityksen perusteella on kilpailu- ja toimitsijakieltoon asetettu 47 henkilöä. Mutta saksalainen toimittaja Seppelt on jo kahdesti lyönyt selkäämme puukon tässä asiassa. Ensin hän löysi Gubkinista toimitsijakiellosta huolimatta valmentamista jatkaneen Vladimir Mohnevin ja sitten hän vielä otti Sotšissa kilpakävelijöiden leiriltä valokuvan bussista, jossa näyttäisi näkyvän elinikäisen toimitsijakiellon saaneen Viktor Tšeginin siluetti.
Seppeltille voisi antaa monenlaisia vastalauseita. Emme esimerkiksi tiedä varmaksi, oliko Tšegin todella Sotšissa. Itse hän kieltää sen. Urheiluministeriön johto vahvistaa, että heidän tehtävänsä on pitää huoli toimintakieltojen asettamisesta ja niistä informoimisesta. Mutta heidän toimivaltaansa ei kuulu sen kontrolloiminen, ilmestyykö joku tietty valmentaja jossakin provinssikaupungissa mukaan urheilijoiden harjoituksiin.
Näinhän se varmaankin on. Mutta IAAF:ää se tuskin vakuuttaa.
Rodtšenkovin tapaus
Moskovan antidopinglaboratorion entinen johtaja Grigori Rodtšenkov puhui New York Timesin haastattelussa pääasiassa väitetyistä dopingnäytteiden vaihtamisista Sotšin olympiakisoissa. Mutta siinäkin haastattelussa vilahti pari yleisurheilua koskevaa kohtaa, esimerkiksi kävelyn olympiavoittajaa Jelena Lašmanovaa koskien.
On syytä huomata, että Rodtšenkovin kautta ovat kulkeneet käytännössä koko Venäjän maajoukkueen dopingtestit viimeisen vuosikymmenen aikana. Hänen laboratorionsa oli päävastuussa myös Moskovan vuoden 2013 MM-kisoissa, joiden ympärillä nyt IAAF:n sisällä velloo korruptioskandaali. Sen lisäksi joidenkin lähteiden mukaan Rodtšenkov itse jakoi kiellettyjä aineita pääasiassa nimenomaan yleisurheilijoiden keskuudessa, olihan yleisurheilu hänen oma urheilumuotonsa, ja hänen sisarensakin on aikanaan voittanut maastojuoksun joukkuemaailmanmestaruuden.
Wadan tutkinta Rodtšenkovin syytöksistä valmistuu vasta 15.7., mutta se on jo ilmoittanut välittävänsä IAAF:lle kaikki ne yleisurheilua koskevat tiedot, jotka 17.6. mennessä on saatu. Emme tiedä tarkalleen mitä Rodtšenkov on sanonut, mutta mitään Venäjää mairittelevaa siinä varmastikaan ei ole.
Informaatiosota
On myönnettävä, että olemme hävinneet informaatiosodan läntistä mediaa vastaan. Lähes päivittäin ilmestyy uusia pommeja venäläistä urheilua vastaan: dokumenttielokuvia, paljastavia haastatteluja ja korkeiden virkailijoiden kielteisiä lausuntoja. Mikä pahinta, viimeisten puolen vuoden aikana emme ole saaneet aikaan kunnollista toimintamallia.
Toivottomiksi ovat osoittautuneet myös puhtaiden venäläisurheilijoiden liikuttavat vetoomukset päästä mukaan olympiakisoihin. Yksi tämän liikkeen johtohahmoista, korkeushypyn olympiavoittaja Anna Tšitšerova, joutui itse epäilyksenalaiseksi Pekingin olympiakisojen dopingnäytteiden uudelleentarkistamisen jälkeen. Ja mistäpä sen tietää, kuka Venäjällä on puhdas, jos emme itsekään ota siitä selvää?
On selvää, että IAAF ei päätöksessään nojaudu vain siihen, mitä lehdissä kirjoitetaan tai televisiossa näytetään. Päättävässä komiteassa on 27 henkeä, jotka ovat tunteneet toisensa jo pitkään. Hekin ovat kuitenkin vain ihmisiä eivätkä mitenkään immuuneja julkisen mielipiteen vaikutuksille.
YLEISURHEILIJOITA PÄÄSTETÄÄN RIOON, MUTTA EI KAIKKIA?
Saamiemme tietojen mukaan kompromissi on yhä mahdollinen. Se voisi olla esimerkiksi sellainen, että Venäjän yleisurheiluliiton rangaistus pysyy entisellään, mutta yksittäisten venäläisurheilijoiden annettaisiin silti osallistua Rion kisoihin. Tähän pieneen ryhmään IAAF päästäisi urheilijoita vain erittäin tarkkojen kriteerien perusteella. Tämä voi tuntua joistakin nöyryyttävältä, mutta se on kuitenkin parempi kuin että kisoihin ei pääsisi yhtään kukaan.
MITEN IAAF:N NEUVOSTO TOIMII
Kysymys, johon IAAF:n neuvoston, sen korkeimman päättävän elimen, on perjantaina annettava vastaus, kuuluu: "Voiko Venäjä hakea uudelleen IAAF:n jäsenyyttä?" Tällä hetkellä Venäjän yleisurheiluliiton jäsenyys on hyllyllä, minkä vuoksi yleisurheilijamme eivät voi osallistua mihinkään IAAF:n alaisiin kisoihin. Neuvoston istunnon Wienin loistokkaassa Grand-hotellissa avaa Rune Andersenin selonteko. Hän edustaa IAAF:n työryhmää, joka viimeisen puolen vuoden aikana on ohjannut Venäjän yleisurheiluliiton uudistuksia. Selonteossaan hän antaa suosituksensa tulevasta päätöksestä. Mutta jos joku työryhmän kuudesta jäsenestä on eri mieltä kuin ryhmän enemmistö, hän voi tuoda sen julki. Lopullisen päätöksen joka tapauksessa tekevät neuvoston jäsenet. Kun Andersenin esitys on käsitelty, iltapäivällä äänestetään. Päätös tehdään enemmistöäänestyksellä. Tasatuloksen sattuessa IAAF:n puheenjohtajan Sebastian Coen ääni ratkaisee.
VENÄLÄISET URHEILIJAT OVAT VEDONNEET ETTÄ KOK PÄÄSTÄISI HEIDÄN OLYMPIAKISOIHIN
Venäjän olympiakomitean urheilijakomissio on osoittanut KOK:n puheenjohtajalle Thomas Bachille seuraavan avoimen kirjeen, jossa se pyytää puhtaiden urheilijoiden päästämistä Rioon 2016:
"Hyvä puheenjohtaja, me venäläiset urheilijat toivomme, että maamme suurta historiaa ja panosta olympiakisoihin sekä olympialiikkeeseen ei liattaisi. Olemme vakuuttuneita, että puhtaiden venäläisurheilijoiden osallistumisen kieltäminen olympiakisoihin voisi olla todella haitallista koko olympia-aatteelle sekä tuottaa korjaamatonta haittaa Venäjän yleisurheilulle. Riossa kilpailemaan haluavat venäläiset yleisurheilijat joutuvat käymään vähintään kolme ylimääräistä riippumatonta dopingtestiä ja kansainvälinen antidopingtoimisto tarkkailee maajoukkuetta jatkuvasti. Lisäksi olympiajoukkueeseen ei päästetä ketään, joka on joskus kärynnyt dopingista. Urheilijoidemme puhtaus on taattu, kukaan heistä ei ole koskaan käyttänyt mitään kiellettyjä aineita eikä siitä ole pienintäkään epäilystä." (olympic.ru)
KANSAINVÄLINEN URHEILIJAKOMISSIO EI OLE TYYTYVÄINEN KOK:N TOIMINTAAN
KOK:n ja Wadan urheilijakomissioiden jäsenet Claudia Bokel ja Beckie Scott ovat lähettäneet KOK:n puheenjohtajalle Thomas Bachille ja Wadan puheenjohtajalle Craig Reedielle kirjeen, jossa he pyytävät tiukempaa Venäjän urheilumaailman dopingtutkintaa: "Sadat rehelliset urheilijat ovat pyytäneet meitä tekemään kaikkemme urheilun puhtauden puolesta sekä edesauttamaan tarkempia selvityksiä niin Venäjän kuin muidenkin maiden osalta. Wada ei ole tehnyt jatkoselvitystä riippumattoman komitean raportin jälkeen, ja KOK pysyy hiljaa niin pitkään kuin media ei asiaan tartu."
"Huolemme perustuu Richard Poundin johtaman riippumattoman komitean raporttiin sekä Grigori Rodtšenkovin lausuntoihin", Bokel ja Scott kirjoittavat. "On vältelty testejä ja rikottu sääntöjä sekä tuhottu näytteitä. Sen lisäksi Venäjän urheiluliitot ja virkailijat ovat tehneet kaikkensa auttaakseen urheilijoita käyttämään dopingaineita. Ainakin osa antidopinjärjestelmästä on läpimätä. Miten suuri osa, sitä emme tiedä. Vaadimme tarkempia tutkimuksia, jotta urheilijoiden luottamus KOK:n ja Wadan antidopingtyöhön ei järkkyisi." (Guardian)
EUROOPPA VASTUSTAA KOLLEKTIIVISTA VASTUUTA
Urheilijat, joiden dopingnäytteet ovat olleet negatiivisia, pitäisi päästää mukaan vuoden 2016 olympiakisoihin. Näin mainitaan Euroopan olympiakomiteoiden urheilijakomission lausunnossa, sananmukaisesti: "vetoamme sellaisen päätöksen puolesta, joka suojelisi puhtaita urheilijoita sekä takaisi olympiakisojen rehellisyyden". Myös Euroopan olympiakomiteoiden urheilijakomission mukaan on tarpeen pitää kollektiivinen vastuu erillään yksittäisten urheilijoiden syyllisyydestä. (TASS)
16.06.2016, 00.45 | Natalja Marjantšik
Perjantaina kesäkuun 17. päivä Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) päättää, saavatko venäläiset yleisurheilijat osallistua Rio de Janeiron olympiakisoihin. Yritimme katsoa tilannetta ulkopuolelta ja tunnistaa pahimmat ongelmakohdat.
Yleisesti ottaen kaikki IAAF:n Venäjän yleisurheiluliitolle asettamat vaatimukset on jo täytetty. Liiton johto on täysin vaihdettu, kymmeniä urheilijoita ja valmentajia on kilpailija- ja toimitsijakiellossa, on tehty lakiesitys dopingin käytön kriminalisoimiseksi jne. Kaikki tämä on vaatinut paljon aikaavievää hallinnollista työtä, mutta olemme kuitenkin saaneet alle puolessa vuodessa vietyä uudistukset, joihin normaalitilanteessa menisi vuosia.
Ilmiantojen puute
IAAF:n 44 vaatimuksesta kaikki eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Miten arvioida objektiivisesti vaikkapa sitä, onko Venäjän yhteiskunnan asenne dopingia kohtaan muuttunut jyrkän negatiiviseksi? Tai vastustavatko venäläiset urheilijat dopingia? Ja ennen kaikkea, yksi vakavimmista kansainvälisen yhteisön syytöksistä Venäjää kohtaan: miksi Stepanovien pariskunnan jälkeen ei ole ilmaantunut uusia ilmiantajia?
Lännessä tällaisten ilmiantajien olemassaoloa ja rohkaisemista sellaisten esiintulemiseksi pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista taistelussa urheilun puhtauden puolesta. Wadan kotisivuilla on jo pitkään ollut lomake, jonka kautta kuka hyvänsä on voinut nimettömästi ilmoittaa sääntörikkeistä. Saksalainen toimittaja Hajo Seppelt avasi ilmiantajia varten hiljattain oman Wikileaks-tyyppisen sivustonsa. Myös Venäjän yleisurheiluliitto on avannut oman kuuman linjansa, jossa kuka hyvänsä voi ilmoittaa mieltään askarruttavista ajankohtaisista ongelmista, mukaan lukien doping.
Liiton kuumaa linjaa ei kuitenkaan juuri ole käytetty, mikä ei ole ihme. Lännestä poiketen venäläinen mentaliteetti ei hyväksy tällaisia ilmiantoja, joiden tekijät nostetaan melkeinpä sankareiksi. Tämän asenteen muuttaminen koko maan laajuudessa puolen vuoden aikana ei ole mahdoton tehtävä ainoastaan Venäjän yleisurheiluliitolle vaan ylipäätään kenelle hyvänsä.
Tšeginin ja Mohnevin varjot
Toinen IAAF:n tärkeimmistä vaatimuksista Venäjällä on kaikkien viimeaikaisiin dopingsotkuihin osallistuneiden valmentajien ja urheilijoiden erottaminen. Paperilla vaatimus on täytetty, pelkästään Wadan riippumattoman komitean selvityksen perusteella on kilpailu- ja toimitsijakieltoon asetettu 47 henkilöä. Mutta saksalainen toimittaja Seppelt on jo kahdesti lyönyt selkäämme puukon tässä asiassa. Ensin hän löysi Gubkinista toimitsijakiellosta huolimatta valmentamista jatkaneen Vladimir Mohnevin ja sitten hän vielä otti Sotšissa kilpakävelijöiden leiriltä valokuvan bussista, jossa näyttäisi näkyvän elinikäisen toimitsijakiellon saaneen Viktor Tšeginin siluetti.
Seppeltille voisi antaa monenlaisia vastalauseita. Emme esimerkiksi tiedä varmaksi, oliko Tšegin todella Sotšissa. Itse hän kieltää sen. Urheiluministeriön johto vahvistaa, että heidän tehtävänsä on pitää huoli toimintakieltojen asettamisesta ja niistä informoimisesta. Mutta heidän toimivaltaansa ei kuulu sen kontrolloiminen, ilmestyykö joku tietty valmentaja jossakin provinssikaupungissa mukaan urheilijoiden harjoituksiin.
Näinhän se varmaankin on. Mutta IAAF:ää se tuskin vakuuttaa.
Rodtšenkovin tapaus
Moskovan antidopinglaboratorion entinen johtaja Grigori Rodtšenkov puhui New York Timesin haastattelussa pääasiassa väitetyistä dopingnäytteiden vaihtamisista Sotšin olympiakisoissa. Mutta siinäkin haastattelussa vilahti pari yleisurheilua koskevaa kohtaa, esimerkiksi kävelyn olympiavoittajaa Jelena Lašmanovaa koskien.
On syytä huomata, että Rodtšenkovin kautta ovat kulkeneet käytännössä koko Venäjän maajoukkueen dopingtestit viimeisen vuosikymmenen aikana. Hänen laboratorionsa oli päävastuussa myös Moskovan vuoden 2013 MM-kisoissa, joiden ympärillä nyt IAAF:n sisällä velloo korruptioskandaali. Sen lisäksi joidenkin lähteiden mukaan Rodtšenkov itse jakoi kiellettyjä aineita pääasiassa nimenomaan yleisurheilijoiden keskuudessa, olihan yleisurheilu hänen oma urheilumuotonsa, ja hänen sisarensakin on aikanaan voittanut maastojuoksun joukkuemaailmanmestaruuden.
Wadan tutkinta Rodtšenkovin syytöksistä valmistuu vasta 15.7., mutta se on jo ilmoittanut välittävänsä IAAF:lle kaikki ne yleisurheilua koskevat tiedot, jotka 17.6. mennessä on saatu. Emme tiedä tarkalleen mitä Rodtšenkov on sanonut, mutta mitään Venäjää mairittelevaa siinä varmastikaan ei ole.
Informaatiosota
On myönnettävä, että olemme hävinneet informaatiosodan läntistä mediaa vastaan. Lähes päivittäin ilmestyy uusia pommeja venäläistä urheilua vastaan: dokumenttielokuvia, paljastavia haastatteluja ja korkeiden virkailijoiden kielteisiä lausuntoja. Mikä pahinta, viimeisten puolen vuoden aikana emme ole saaneet aikaan kunnollista toimintamallia.
Toivottomiksi ovat osoittautuneet myös puhtaiden venäläisurheilijoiden liikuttavat vetoomukset päästä mukaan olympiakisoihin. Yksi tämän liikkeen johtohahmoista, korkeushypyn olympiavoittaja Anna Tšitšerova, joutui itse epäilyksenalaiseksi Pekingin olympiakisojen dopingnäytteiden uudelleentarkistamisen jälkeen. Ja mistäpä sen tietää, kuka Venäjällä on puhdas, jos emme itsekään ota siitä selvää?
On selvää, että IAAF ei päätöksessään nojaudu vain siihen, mitä lehdissä kirjoitetaan tai televisiossa näytetään. Päättävässä komiteassa on 27 henkeä, jotka ovat tunteneet toisensa jo pitkään. Hekin ovat kuitenkin vain ihmisiä eivätkä mitenkään immuuneja julkisen mielipiteen vaikutuksille.
YLEISURHEILIJOITA PÄÄSTETÄÄN RIOON, MUTTA EI KAIKKIA?
Saamiemme tietojen mukaan kompromissi on yhä mahdollinen. Se voisi olla esimerkiksi sellainen, että Venäjän yleisurheiluliiton rangaistus pysyy entisellään, mutta yksittäisten venäläisurheilijoiden annettaisiin silti osallistua Rion kisoihin. Tähän pieneen ryhmään IAAF päästäisi urheilijoita vain erittäin tarkkojen kriteerien perusteella. Tämä voi tuntua joistakin nöyryyttävältä, mutta se on kuitenkin parempi kuin että kisoihin ei pääsisi yhtään kukaan.
MITEN IAAF:N NEUVOSTO TOIMII
Kysymys, johon IAAF:n neuvoston, sen korkeimman päättävän elimen, on perjantaina annettava vastaus, kuuluu: "Voiko Venäjä hakea uudelleen IAAF:n jäsenyyttä?" Tällä hetkellä Venäjän yleisurheiluliiton jäsenyys on hyllyllä, minkä vuoksi yleisurheilijamme eivät voi osallistua mihinkään IAAF:n alaisiin kisoihin. Neuvoston istunnon Wienin loistokkaassa Grand-hotellissa avaa Rune Andersenin selonteko. Hän edustaa IAAF:n työryhmää, joka viimeisen puolen vuoden aikana on ohjannut Venäjän yleisurheiluliiton uudistuksia. Selonteossaan hän antaa suosituksensa tulevasta päätöksestä. Mutta jos joku työryhmän kuudesta jäsenestä on eri mieltä kuin ryhmän enemmistö, hän voi tuoda sen julki. Lopullisen päätöksen joka tapauksessa tekevät neuvoston jäsenet. Kun Andersenin esitys on käsitelty, iltapäivällä äänestetään. Päätös tehdään enemmistöäänestyksellä. Tasatuloksen sattuessa IAAF:n puheenjohtajan Sebastian Coen ääni ratkaisee.
VENÄLÄISET URHEILIJAT OVAT VEDONNEET ETTÄ KOK PÄÄSTÄISI HEIDÄN OLYMPIAKISOIHIN
Venäjän olympiakomitean urheilijakomissio on osoittanut KOK:n puheenjohtajalle Thomas Bachille seuraavan avoimen kirjeen, jossa se pyytää puhtaiden urheilijoiden päästämistä Rioon 2016:
"Hyvä puheenjohtaja, me venäläiset urheilijat toivomme, että maamme suurta historiaa ja panosta olympiakisoihin sekä olympialiikkeeseen ei liattaisi. Olemme vakuuttuneita, että puhtaiden venäläisurheilijoiden osallistumisen kieltäminen olympiakisoihin voisi olla todella haitallista koko olympia-aatteelle sekä tuottaa korjaamatonta haittaa Venäjän yleisurheilulle. Riossa kilpailemaan haluavat venäläiset yleisurheilijat joutuvat käymään vähintään kolme ylimääräistä riippumatonta dopingtestiä ja kansainvälinen antidopingtoimisto tarkkailee maajoukkuetta jatkuvasti. Lisäksi olympiajoukkueeseen ei päästetä ketään, joka on joskus kärynnyt dopingista. Urheilijoidemme puhtaus on taattu, kukaan heistä ei ole koskaan käyttänyt mitään kiellettyjä aineita eikä siitä ole pienintäkään epäilystä." (olympic.ru)
KANSAINVÄLINEN URHEILIJAKOMISSIO EI OLE TYYTYVÄINEN KOK:N TOIMINTAAN
KOK:n ja Wadan urheilijakomissioiden jäsenet Claudia Bokel ja Beckie Scott ovat lähettäneet KOK:n puheenjohtajalle Thomas Bachille ja Wadan puheenjohtajalle Craig Reedielle kirjeen, jossa he pyytävät tiukempaa Venäjän urheilumaailman dopingtutkintaa: "Sadat rehelliset urheilijat ovat pyytäneet meitä tekemään kaikkemme urheilun puhtauden puolesta sekä edesauttamaan tarkempia selvityksiä niin Venäjän kuin muidenkin maiden osalta. Wada ei ole tehnyt jatkoselvitystä riippumattoman komitean raportin jälkeen, ja KOK pysyy hiljaa niin pitkään kuin media ei asiaan tartu."
"Huolemme perustuu Richard Poundin johtaman riippumattoman komitean raporttiin sekä Grigori Rodtšenkovin lausuntoihin", Bokel ja Scott kirjoittavat. "On vältelty testejä ja rikottu sääntöjä sekä tuhottu näytteitä. Sen lisäksi Venäjän urheiluliitot ja virkailijat ovat tehneet kaikkensa auttaakseen urheilijoita käyttämään dopingaineita. Ainakin osa antidopinjärjestelmästä on läpimätä. Miten suuri osa, sitä emme tiedä. Vaadimme tarkempia tutkimuksia, jotta urheilijoiden luottamus KOK:n ja Wadan antidopingtyöhön ei järkkyisi." (Guardian)
EUROOPPA VASTUSTAA KOLLEKTIIVISTA VASTUUTA
Urheilijat, joiden dopingnäytteet ovat olleet negatiivisia, pitäisi päästää mukaan vuoden 2016 olympiakisoihin. Näin mainitaan Euroopan olympiakomiteoiden urheilijakomission lausunnossa, sananmukaisesti: "vetoamme sellaisen päätöksen puolesta, joka suojelisi puhtaita urheilijoita sekä takaisi olympiakisojen rehellisyyden". Myös Euroopan olympiakomiteoiden urheilijakomission mukaan on tarpeen pitää kollektiivinen vastuu erillään yksittäisten urheilijoiden syyllisyydestä. (TASS)
26. toukokuuta 2016
Saavatko Tšitšerova ja Abakumova rangaistuksen Pekingistä 2008?
Lähde: Sport Express <http://www.sport-express.ru/doping/reviews/1003615/>
24.05.2016, 21.15 | Natalja Marjantšik
Julkaistulla 14 venäläisurheilijan listalla olevia epäillään dopingin käytöstä vuoden 2008 kesäolympiakisoissa. Joukkoon kuuluu Venäjän tähtiurheilijoita kuten korkeushyppääjä Anna Tšitšerova sekä keihäänheittäjä Marija Abakumova.
Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) ilmoitti muutama päivä sitten, että Pekingin vuoden 2008 olympiakisojen 454 dopingnäytteestä 31 on osoittautunut positiiviseksi. Näytteet kuuluvat 12 eri maan urheilijoille kuudesta eri urheilumuodosta. Lisäksi keskityttiin niihin urheilijoihin, jotka ovat yhä aktiivisia ja pyrkivät Rio de Janeiron olympiakisoihin. Kaikilla syytetyillä on oikeus B-näytteen tarkistamiseen, mikä tapahtuu kesäkuun alussa.
Ensimmäisten Venäjän joukkueen "epäiltyjen" nimet on julkistettu. Matš TV:n tietojen mukaan dopingin käytöstä Pekingin olympiakisoissa syytetään seuraavia:
Julija TŠERMOŠANSKAJA, yleisurheilu, 4 x 100 m viestijuoksu (olympiakultaa 2008);
Marija ABAKUMOVA, yleisurheilu, keihäänheitto (olympiahopeaa 2008);
Anastasija KAPATŠINSKAJA, yleisurheilu, 4 x 400 m viestijuoksu (olympiahopeaa 2008);
Tatjana FIROVA, yleisurheilu, 4 x 400 m viesti (olympiahopeaa 2008);
Anna TŠITŠEROVA, yleisurheilu, korkeushyppy (olympiapronssia 2008);
Jekaterina VOLKOVA, yleisurheilu, 3000 m estejuoksu (olympiapronssia 2008);
Denis NIŽEGORODOV, yleisurheilu, kävely (olympiapronssia 2008);
Denis ALEKSEJEV, yleisurheilu, 4 x 400 m viestijuoksu (olympiapronssia 2008);
Inga ABITOVA, yleisurheilu, 10 000 m juoksu;
Aleksandr POGORELOV, yleisurheilu, kymmenottelu;
Ivan JUŠKOV, yleisurheilu, kuulantyöntö;
Marija ŠAINOVA, painonnosto (olympiahopeaa 2008);
Nadežda JEVSTJUHINA, painonnosto (olympiapronssia 2008);
Aleksandr KORNILOV, soutu.
Jos tiedot vahvistetaan, herää kysymyksiä niin Kansainväliselle olympiakomitealle kuin kansallisten urheiluliittojen työntekijöillekin. Otetaan vaikkapa kuulantyöntäjä Ivan Juškov. Pekingin olympiafinaalissa hän oli kymmenes, viimeinen tuloksen saanut, eikä päässyt edes mukaan viimeisille kierroksille. Juškovia ei voi myöskään pitää mahdollisena Rion kisojen osanottajana, sillä hän on jo 35-vuotias eikä ole viimeisen neljän vuoden aikana kilpaillut. Miksi KOK näki tarpeelliseksi tarkistaa juuri hänen näytteensä? Keneltä vei palkinnon työntäjä, joka jopa kiellettyjen aineiden auttamana jäi viimeiseksi? Eikö olisi ollut parempi käyttää Juškovin käräyttämiseen menneet isot rahat johonkin tarpeellisempaan?
24.05.2016, 21.15 | Natalja Marjantšik
Julkaistulla 14 venäläisurheilijan listalla olevia epäillään dopingin käytöstä vuoden 2008 kesäolympiakisoissa. Joukkoon kuuluu Venäjän tähtiurheilijoita kuten korkeushyppääjä Anna Tšitšerova sekä keihäänheittäjä Marija Abakumova.
Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) ilmoitti muutama päivä sitten, että Pekingin vuoden 2008 olympiakisojen 454 dopingnäytteestä 31 on osoittautunut positiiviseksi. Näytteet kuuluvat 12 eri maan urheilijoille kuudesta eri urheilumuodosta. Lisäksi keskityttiin niihin urheilijoihin, jotka ovat yhä aktiivisia ja pyrkivät Rio de Janeiron olympiakisoihin. Kaikilla syytetyillä on oikeus B-näytteen tarkistamiseen, mikä tapahtuu kesäkuun alussa.
Ensimmäisten Venäjän joukkueen "epäiltyjen" nimet on julkistettu. Matš TV:n tietojen mukaan dopingin käytöstä Pekingin olympiakisoissa syytetään seuraavia:
Julija TŠERMOŠANSKAJA, yleisurheilu, 4 x 100 m viestijuoksu (olympiakultaa 2008);
Marija ABAKUMOVA, yleisurheilu, keihäänheitto (olympiahopeaa 2008);
Anastasija KAPATŠINSKAJA, yleisurheilu, 4 x 400 m viestijuoksu (olympiahopeaa 2008);
Tatjana FIROVA, yleisurheilu, 4 x 400 m viesti (olympiahopeaa 2008);
Anna TŠITŠEROVA, yleisurheilu, korkeushyppy (olympiapronssia 2008);
Jekaterina VOLKOVA, yleisurheilu, 3000 m estejuoksu (olympiapronssia 2008);
Denis NIŽEGORODOV, yleisurheilu, kävely (olympiapronssia 2008);
Denis ALEKSEJEV, yleisurheilu, 4 x 400 m viestijuoksu (olympiapronssia 2008);
Inga ABITOVA, yleisurheilu, 10 000 m juoksu;
Aleksandr POGORELOV, yleisurheilu, kymmenottelu;
Ivan JUŠKOV, yleisurheilu, kuulantyöntö;
Marija ŠAINOVA, painonnosto (olympiahopeaa 2008);
Nadežda JEVSTJUHINA, painonnosto (olympiapronssia 2008);
Aleksandr KORNILOV, soutu.
Jos tiedot vahvistetaan, herää kysymyksiä niin Kansainväliselle olympiakomitealle kuin kansallisten urheiluliittojen työntekijöillekin. Otetaan vaikkapa kuulantyöntäjä Ivan Juškov. Pekingin olympiafinaalissa hän oli kymmenes, viimeinen tuloksen saanut, eikä päässyt edes mukaan viimeisille kierroksille. Juškovia ei voi myöskään pitää mahdollisena Rion kisojen osanottajana, sillä hän on jo 35-vuotias eikä ole viimeisen neljän vuoden aikana kilpaillut. Miksi KOK näki tarpeelliseksi tarkistaa juuri hänen näytteensä? Keneltä vei palkinnon työntäjä, joka jopa kiellettyjen aineiden auttamana jäi viimeiseksi? Eikö olisi ollut parempi käyttää Juškovin käräyttämiseen menneet isot rahat johonkin tarpeellisempaan?
Niin tai näin, venäläinen urheilu on kärsinyt jälleen uuden iskun. Ja jälleen kerran se yllätti meidät, vaikka aikaa valmistautua olisi ollut. Venäjän olympiakomitea sekä urheilijat itse saivat tiedon positiivisista dopingnäytteistä ainakin kolme päivää etukäteen. Ei tarvitse olla selvänäkijä arvatakseen, että uutiset Tšitšerovan ja Abakumovan tasoisten tähtien dopingongelmista leviävät hyvin nopeasti julkisuuteen. Kuitenkin sama kuvio toistui ties monennenko kerran viimeisen vuoden aikana: tietovuoto medialle, urheilijoiden kiihkeät kommentit, virkailijoiden suljetut puhelimet.
Tšitšerovan valmentaja Jevgeni Zagorulko ensin yhdelle toimittajalle vahvisti dopinghuhut, mutta seuraavalle jo kielsi kaiken. Tšitšerova itse, suurenmoisen avoin luonne, varmaan ensimmäisen kerran lakkasi vastaamasta tuttujen toimittajien yhteydenottoihin. Heidän pakokauhuaan ja hämillisyyttään voi ymmärtää, mutta miksi joukkueemme tiedottamisesta vastaavatkaan eivät ryhtyneet minkäänlaisiin vastatoimiin? Me emme valitettavasti ole valmiit reagoimaan terävästi KOK:n ja Wadan toistuviin iskuihin eikä meillä ole selvää yhteistä asemaa asetettuja syytöksiä kohtaan silloinkaan kun puolustusargumentteja olisi.
Tšitšerovan valmentaja Jevgeni Zagorulko ensin yhdelle toimittajalle vahvisti dopinghuhut, mutta seuraavalle jo kielsi kaiken. Tšitšerova itse, suurenmoisen avoin luonne, varmaan ensimmäisen kerran lakkasi vastaamasta tuttujen toimittajien yhteydenottoihin. Heidän pakokauhuaan ja hämillisyyttään voi ymmärtää, mutta miksi joukkueemme tiedottamisesta vastaavatkaan eivät ryhtyneet minkäänlaisiin vastatoimiin? Me emme valitettavasti ole valmiit reagoimaan terävästi KOK:n ja Wadan toistuviin iskuihin eikä meillä ole selvää yhteistä asemaa asetettuja syytöksiä kohtaan silloinkaan kun puolustusargumentteja olisi.
INFORMAATIOSOTA JATKUU
Venäjän olympiakomitea vahvisti vasta toukokuun 24. päivän iltana, että 14 Pekingin kisojen venäläisnäytettä oli tuottanut uudelleenanalysoinnissa positiivisen tuloksen. Sitä seurasi Venäjän yleisurheiluliiton lehdistötiedote siitä, että ketään uransa aikana dopingista kiinni jäänyttä ei oteta Rion olympiajoukkueeseen. Kumpikin teko on erittäin hyvä ja oikea. Ainoa vain, että vuotojen jälkeen ne ovat jo liian myöhäisiä ja niiden hyöty on käytännössä olematon.
Samaan aikaan läntiset "kumppanimme" jatkavat näitä informaatioasein käytäviä iskuja. Yhä äänekkäämmin vaaditaan, että etenkään nyt venäläisiä yleisurheilijoita ei saa päästää kilpailemaan Riossa. Kuitenkaan tietojen uusista positiivisista testituloksista ei pitäisi muuttaa kokonaiskuvaa miksikään.
Nykyisen joukkueemme kapteenit, Marija Kutšina ja Sergei Šubenkov olivat vuonna 2008 vielä koululaisia eivätkä tienneet mitään ammattimaisesta urheilusta. Onhan se tietysti sääli, että Abakumova ja Tšitšerova, joita pidimme kokeneina ja luotettavina pitkän linjan urheilijoina ovatkin antaneet positiiviset näytteet. Mutta mihin ovat syyllistyneet ne, joilla ei ole mitään tekemistä vuoden 2008 järjestelmän kanssa?
Sen jälkeen on muuttunut aivan kaikki. Niin Venäjän yleisurheiluliiton johto kuin suurin osa valmentajistakin on vaihtunut. Olemme jatkossakin valmiit muutoksiin. Antakaa meille vain mahdollisuus älkääkä lyökö menneisyyden synneillä, jotka itsekin tunnustamme.
28. helmikuuta 2014
Sergei Iljukov: jalokaasut eivät ole dopingia
Tässä yksi näkökulma käynnissäolevaan keskusteluun ksenonkaasun käytöstä urheilusuorituksen parantamiseksi.
Lähde: sportbox.ru <http://news.sportbox.ru/Vidy_sporta/Events/Sochi2014/All/spbnews_NI438507_Sergey-Ilyukov-Inertnie-gazi-v-sporte-eto-ne-dopin>
25.2.2014 klo 22.14
Mistä on kyse?
Mielenkiintoista kyllä, keskustelu ksenonista – tai oikeastaan jalokaasujen käytöstä urheilussa – on vasta nyt noussut esiin kansainvälisellä tasolla. Jalokaasuseoksilla, mukaan lukien helium, on hapen kanssa todellakin urheilun kannalta otollisia mahdollisuuksia. Venäjällä tämän alan teknologia on hyvin kehittynyttä ja sen tuotanto on ammattimaisella tasolla.
Jalokaasuseokset tulivat urheiluun 1990-luvulla Neuvostoliiton tutkimuskeskusten kautta. Tavoitteena oli ennen kaikkea tehokkuuden parantaminen, lisäksi oli kansallisia lääketieteellisiä tavoitteita. Tähän aiheeseen suhtaudutaan urheilupiireissä edelleen varauksella, kuten urheilulääketieteeseen ylipäätään, sillä sitä ovat harjoittaneet kaiken maailman puoskarit. Sen vuoksi nämä kaasut herättävät monenlaisia mielikuvia. Kaikesta huolimatta lukuisat urheiluseurat, esimerkiksi KHL-seurat, käyttävät jalokaasuja urheilijoiden palautumisen nopeuttamiseksi.
Jalokaasut eivät vaikuta EPO-hormonin tuotantoon
Eilen saksalainen TV-kanava WDR nosti tämän aiheen viimein kansainväliseen tietoisuuteen. Kanavalla esitetyssä ohjelmassa jalokaasujen käyttö yhdistettiin kasvaneeseen EPO-hormonin määrään, mikä ei ihan vastaa todellisuutta. Asiaa ei ole tutkittu urheilijoilla. Alkuperäisten venäläisten/neuvostoliittolaisten tutkimusten ja käsitysten mukaan kaasuseosten käytön seurauksena urheilijoiden palautuminen nopeutuu.
Tieteellisin termein puhuen voi sanoa, että hapella kyllästetyt seokset edistävät korkean intensiteetin pitkäkestoisen fyysisen rasituksen seurauksena syntyvän niin sanotun happivelan kompensointia. Sen lisäksi ksenonilla ja heliumilla on pienissä määrin annosteltuina sedatiivisia, rauhoittavia ja rentouttavia vaikutuksia. Ne voivat parantaa unen laatua.
Tällaisten potentiaalisten vaikutusten ansiosta seosten käyttö voi olla järkevää erittäin raskaiden harjoittelujaksojen aikana, esimerkiksi leireillä. Tehokkaampi palautuminen voi auttaa urheilijaa tekemään suuremman määrän kovia harjoituksia. Saksalaiset lääkärit eivät ole tainneet tutustua aiheeseen riittävän hyvin, sillä he viittaavat vain hiiritutkimuksiin.
Väitteet EPOn osallisuudesta kaasujen käyttöön ovat kyseenalaisia siitä yksinkertaisesta syystä, että asia olisi havaittu urheilijoiden biopassissa ja se olisi jo aikaa sitten aiheuttanut toimenpiteitä.
Mistä nämä syytökset kumpuavat?
Saksalaisten lääkäreiden erilaiset mielipiteet johtuvat ehkä pääosin siitä, etteivät he pysty lukemaan venäjänkielisiä julkaisuja. Venäläinen tiede elää edelleen tietyssä mielessä rautaesiripun takana. Venäjällä on tapana julkaista vain venäjän kielellä, mikä laskee venäläisten tutkijoiden arvostusta kansainvälisissä piireissä.
Neuvostoliittolaisen sulkeutuneisuuden mentaliteetin jäänteet liittyvät selvästi siihen, että liikuntatiede on Venäjällä henkitoreissaan. Tai, paremmin sanottuna, se pysyy hengissä vain Neuvostoliiton aikana kannuksensa hankkineiden asiantuntijoiden ansiosta. Tieteellisten laboratorioiden henkilökunta jakautuu kahteen kategoriaan: yli 70-vuotiaisiin ja alle 30-vuotiaisiin. Ei ole keski-ikäisiä tutkijoita, joilla olisi sekä runsaasti kokemusta että energiaa siirtyä kansainväliselle tasolle.
Voitaisiinko tämä menetelmä kieltää?
On kaksi vaihtoehtoa: joko kaasuseokset kielletään tai ne sallitaan, kuten esimerkiksi kreatiini, jolla on urheilusuoritusta parantavia vaikutuksia. Kieltäminen tulee kyseeseen siinä tapauksessa, että pystytään luotettavasti todistamaan tai uskottavasti perustelemaan, että kaasut voivat olla terveydelle haitallisia.
Siinä muodossa kuin näitä kaasuja käytetään urheilussa, niillä ei ole lääketieteellistä käyttöä. WADAn lista urheilussa kielletyistä aineista alkaa maininnalla, että kiellettyihin aineisiin kuuluvat kaikki farmakologiset valmisteet, joilla ei ole lääketieteellistä tarkoitusta (esim. ns. muuntohuumeet).
Tällä hetkellä kaasut eivät sellaisenaan ole kiellettyjä. Puhtaan hapen käyttäminen seoksen lisäaineena mainitaan WADAn listalla sivun 7 toisessa kappaleessa, jossa se erikseen sallitaan. Olen taipuvainen pitämään tätä menetelmää venäläisenä know-how'na, mutta sen kohtalo päätetään tietysti pelisäännöt määrittelevien asiantuntijoiden välisessä keskustelussa. Toivon, että Venäjä on asianmukaisesti edustettuna tässä keskustelussa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)