Seitsemän uhanalaista luonnonpuistoa
Luonnonvaraministeriö listasi luonnonpuistot, joiden asema heikkenee
16.01.2014, 13:45
| Anastasia Berseneva
Venäjän luonnonvaraministeriö lupaa järjestää uudelleen korkeintaan seitsemän luonnonpuistoa. Viime vuoden lopulla säädetty kiistelty laki mahdollistaa luonnonpuistojen muuttamisen kansallispuistoiksi, mikä merkitsee, että niihin voidaan rakentaa laskettelukeskuksia ja muita matkailupalveluita. Ympäristönsuojelijat ja asiantuntijat eivät usko viranomaisten lupauksiin, vaan pelkäävät, että seitsemän luonnonpuistoa ei ministeriölle riitä.
Venäjän varaympäristöministeri Rinat Gizatulin lupaa, että luonnonpuistoja ei aleta joukolla muuttaa kansallispuistoiksi. Hänen ministeriön sivuilla julkaistussa tiedotteessaan todetaan, että ministeriöön on alkanut tulvia kysymyksiä sen jälkeen, kun uudet lait, jotka mahdollistavat kaikkein suojelluimpien luonnonsuojelualueiden aseman heikkenemisen, tulivat voimaan.
Kyselijöitä näyttää kiinnostaneen ennen kaikkea se, moniko luonnonpuisto joutuu uusien sääntöjen kohteeksi. Muuttuminen kansallispuistoksi merkitsee, että paikalle voidaan rakentaa kesämökkejä, laskettelukeskuksia, teitä, putkijohtoja ja hotelleja sekä muita matkailupalveluiksi laskettavia asioita.
Gizatulinin tiedotteen mukaan muutos voisi koskea vain kuutta tai seitsemää Venäjän 102 valtiollisesta luonnonpuistosta, eikä yksikään niistä ole Unescon maailmanperintökohde. Niiden muuttamista kansallispuistoiksi on varaministerin mukaan kaavailtu jo vuosia.
Hän myös korosti, että lain mukaan muutoksia voidaan tehdä vain rajoitettuna aikana, vuoden 2015 loppuun asti.
Lisäksi menettely edellyttää ympäristönsuojelun asiantuntijan katselmointia sekä julkista kuulemista.
Ministeriössä puhutaan vain neljästä luonnonpuistosta: Pohjois-Kaukasian Karatšai-Tšerkessiassa sijaitsevasta Teberdan luonnonpuistosta, kivipylväistään tunnetusta siperialaisesta Krasnojarskin Stolbyn luonnonpuistosta, Kamtšatkan aluepiirin Komentajasaarilla sijaitsevasta samannimisestä luonnonpuistosta sekä Gydanin luonnonpuistosta arktisessa Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa. Viimeksi mainittuun luonnonvaraministeriö viittaa Venäjän Greenpeacelle osoittamassaan kirjeessä, jossa vakuutetaan: ”Venäjän luonnonvaraministeriöllä ei ole minkäänlaisia suunnitelmia laajentaa niiden luonnonpuistojen listaa, jotka voitaisiin muuttaa kansallispuistoiksi.” Kirjeen on allekirjoittanut ympäristönsuojeluhallinnon vt. osastonjohtaja Nikolai Nefedjev.
Asiantuntijat ja ympäristönsuojelijat eivät usko ministeriön lupauksiin. ”Luonnontilaministeriö puhuu vain seitsemän luonnonpuiston muuttamisesta kansallispuistoiksi eikä listaa senkään vertaa.
Miksi siis piti tehdä laki, joka koskee kaikkia luonnonpuistoja? Eikö olisi riittänyt tehdä erillinen lakialoite näitä muutamaa koskien?”, kysyy Moskovan yliopiston maantieteiden laitoksen dosentti, maantieteen lisensiaatti Ljudmila Jemeljanova.
Hän korostaa, että vaikka virkamiehet vakuuttavat lain säätämisen tapahtuneen laajan keskustelun jälkeen, tosiasiassa se tehtiin kaikessa hiljaisuudessa ilman minkäänlaista keskustelua.
Lakiesitys tuli ensimmäisen kerran duuman käsiteltäväksi jo vuonna 2008, mutta lisäys luonnonpuistojen aseman heikentämisestä tehtiin vasta 12.12.2013. Kansanedustajat tutustuivat esitykseen yhden päivän ajan, minkä jälkeen se vietiin toiseen ja kolmanteen käsittelyyn. Liittoneuvosto hyväksyi lakiesityksen joulukuun 25. päivänä. Lain käsittelyn nopeus löi luonnonpuistojen johtajat ällikällä.
Venäjän Greenpeacen edustajaa Mihail Kreindlinia uusi laki huolestuttaa. ”Laki kyllä rajoittuu kahden vuoden ajalle, mutta mikä estää muuttamasta sitä myöhemmin? Sellainen lisäys voidaan tehdä kaikessa hiljaisuudessa ja ottaa käyttöön vaivihkaa.” Hänen mukaansa vaatimus asiantuntijoiden katselmoinnista ei mainittavasti hidasta prosessia, vaan sekin voidaan viedä läpi parissa kuukaudessa.
Lakien mukaan luonnonpuistoihin on ihmisiltä pääsy kielletty, joskin historiallisista syistä joissakin luonnonpuistoissa on erilaisia palveluja, mukaan lukien matkailupalveluita. Valtiollisten luonnonsuojelualueiden johto on ratkaissut asian nimeämällä käytössä olevat alueet erikoisalueisiksi. Niin on tehty myös Krasnojarskin Stolby-luonnonpuistossa, joka sijaitsee lähellä kaupunkia ja on hyvin suosittu matkailu- ja virkistyskohde. Teberdan luonnonpuiston alueella taas on 1970-luvulla rakennettu Dombain laskettelukeskus. Komentajasaarten ja Gydanin luonnonpuistoissa paikallinen alkuperäisväestö käy marjastamassa ja sienestämässä. ”Kansallispuistoihin on muuten tulossa sisäänpääsymaksu, uuteen lakiin liittyy siitäkin asetus eikä siinä mainita alkuperäiskansoille mitään poikkeuksia”, sanoo Kreindlin.
Ympäristönsuojelijat mainitsevat vielä muutaman luonnonpuiston, jotka voivat olla uhattuina.
Kyse on Baikal-järven läheisistä alueista, joita johdetaan yhteisestä erikoisyksiköstä. Siellä ovat Barguzinin ja Baikalin-Lenan luonnonpuistot sekä Taka- ja Etu-Baikalin kansallispuistot, kuten myös Kedrovaja Padin luonnonpuisto ja Leopardinmaan kansallispuisto. Sille, että näitä luonnonsuojelualueita johdetaan samasta yksiköstä, on syynsä.
”Odotettavissa on Pohjois-Ossetian ja Kabardino-Balkarian luonnonpuistojen muuttaminen kansallispuistoiksi. Niiden vieressä jo on kansallispuistoja ja luonnonpuistojen alueille on suunnitelmissa rakentaa valtavia laskettelukeskuksia. Eikä olisi ihme jos Altain luonnonpuistostakin halutaan tehdä kansallispuisto. Sellaisesta ei ole vielä ilmoitettu, mutta on käyty keskustelua siitä, pitäisikö Kamtšatkan luonnonpuistot yhdistää, sinnekin kun on alkanut saapua laivamatkailijoita. Sieltä tunnetaan erityisesti Kronotskin luonnonpuisto, jonka alueella on kuuluisa geysirlaakso”, jatkaa Kreindlin.
Asiantuntijoiden mukaan luonnonpuistojen aseman heikentäminen ja matkailuinfrastruktuurin kehittäminen palvelevat ensisijaisesti yrittäjien tarpeita. ”Tähän ryhmään kuuluu tietysti sellaisia, joille luonnonpuistoista on tullut hyödykkeitä”, selittää Ljudmila Jemeljanova, ja jatkaa: ”Niin pitkään kuin luonnonpuistoja ei kohdella kauppatavarana, niiden tarkoitus on suojella ekosysteemiä.
Kuka on kaiken tämän takana? Ihmiset, jotka haluavat tehdä voittoa. Luulen jopa tietäväni joitakin sellaisia.
On surullista, että aiemmin nämä ihmiset olivat ympäristönsuojelijoita. Ja nyt heidän sormensa syyhyävät päästä käsiksi näihin ainutlaatuisiin alueisiin, myydä ne ja luovuttaa tärkeiden henkilöiden metsästys- ja matkailutarkoituksiin. Joidenkin luonnonpuistojen uusi johto jo harkitsee VIP-hotellien rakentamista puistojen maille, asiat jo etenevät sitä kohti. Mutta se olisi katastrofi, sen ei saa antaa tapahtua."
Jemeljanova ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että lakia käytettäisiin useammankin kuin vain muutaman luonnonpuiston muuttamiseen. ”Nämä muutokset vaikuttavat koko järjestelmään. Ehkä jollakulla on mielessään jotkin tietyt puistot, mutta järjen ääni sanoo joka tapauksessa ettei luonnonpuistoja saa päästää yksityisiin käsiin. Ajatelkaa nyt! Tällä hetkellä kaikki luonnonpuistot ja kansallispuistot ovat valtion omaisuutta. Nyt ollaan jo menossa yksityistämisen suuntaan, ja laitoksellemmekin on ehdotettu, että pitäisi kehittää toimintatapoja luonnonpuistojen käyttämiseksi metsästykseen ja kaivostoimintaan, hakea menetelmiä, joilla ne voitaisiin toteuttaa. Toistaiseksi ne ovat vain hiljaisia, vähäeleisiä toiveita. Mutta jo se, että sellaisia puheita ylipäätään on, osoittaa, että jotkut ovat kiinnostuneita näistä alueista.
Jemeljanovan mukaan Venäjällä on tällä hetkellä yli 40 kansallispuistoa ja uusia ollaan jo perustamassa. Niissä yksittäisissä luonnonpuistoissa, joissa jo on matkailupalveluita, tilanne voitaisiin ratkaista kaavoittamalla luonnonpuiston vieressä oleva alue kansallispuistoksi. ”Älkää koskeko luonnonpuistojen maihin, vaan perustakaa viereen kansallispuisto ja suojelkaa luonnonpuiston maat. Mutta kuten uusi laki osoittaa, niin ei nyt olla toimimassa”, selittää Moskovan valtionyliopiston dosentti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti